Joutsenaavan-Kaita-aavan hoito- ja käyttösuunnitelma
Joutsenaavan-Kaita-aavan Natura 2000 -alue sijaitsee pääosin Sallan ja pieneltä osin Savukosken kuntien alueilla. Valtaosa alueesta on perustettu soidensuojelualueeksi vuonna 1988 ( ssa 120 166). Natura 2000 -alueen pinta-ala on 12 785 hehtaaria ja sen suojelu tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain keinoin. Joutsenaapa-Kaita-aapa kuuluu kansainväliseen Important Bird Areas -listaan ja osittain sen pohjalta laadittuun kotimaiseen tärkeiden lintualueiden listaan (FINIBA). Alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Tämä suunnitelma on ensimmäinen tälle Natura 2000 -alueelle laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen tarkoituksena on ohjata alueen eri käyttömuotoja. Suunnitelma on laadittu osana Life-Luonto-hanketta ”Keski-Lapin linnustollisesti arvokkaiden aapasoiden suojelu ja käyttö.” Alue on maanhankinnan ja hallinnansiirtojen toteuduttua Metsähallituksen hallinnassa.
Joutsenaapa-Kaita-aapa muodostuu useasta laajasta, pääosin luonnontilaisesta aapasuokokonaisuudesta. Aapasuot sisältävät laajoja rämeitä ja lettoja. Lajistollisesti arvokkain alue on Kuppiaapa. Joutsenaavalla-Kaita-aavalla on runsaasti luonnontilaisia metsiä. Aatsinkijoen ja Joutsenojan rannoilla on ennen niittokäytössä olleita tulvaniittyjä, jotka ovat edelleen säilyneet melko avoimina. Noin hehtaarin kokoinen niitty on raivattu kesällä 2003 ja sitä hoidetaan tulevaisuudessa niittämällä.
Alueelta on tavattu viisi uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltua ja neljä luontodirektiivin liitteessä II mainittua putkilokasvi- tai sammallajia. Linnustoltaan Joutsenaapa-Kaita-aapa on alueensa parhaita ja sen merkitys linnustonsuojelualueena on suuri. Lintulajeja on alueelta havaittu 97, joista 19 on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi ja 24 kuuluu lintudirektiivin liitteeseen I.
Joutsenaavan-Kaita-aavan tärkeimpiä käyttömuotoja ovat poronhoito, metsästys, marjastaminen ja muu virkistäytyminen. Luonnonsuojelulain mukaisesti alueen hoidon ja käytön tärkein tavoite on luonnon suojelu, ja muiden käyttömuotojen on tuettava tätä tavoitetta. Alueen nykyisten ja suunnitelmassa esitettyjen käyttömuotojen ei katsota vaarantavan niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon.
