Kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja muiden luontomatkailullisesti arvokkaiden suojelukohteiden paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmän kertoimien päivitys 2014

Metsähallituksen luontopalvelut on arvioinut vuosittain kaikkien 37 kansallispuiston, seitsemän valtion retkeilyalueen sekä muutamien muiden, matkailullisesti merkittävien suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Arviointimenetelmä kehitettiin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä vuonna 2009.

Menetelmän lähtökohtana oli amerikkalainen kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin kehitetty MGM2-menetelmä. Menetelmän avulla voidaan arvioida suojelualueiden lähialueiden paikallistalouteen tulevat välittömät ja välilliset tulo- ja työllisyysvaikutukset, kun selvitetään käyntimäärät ja kävijöiden rahankäyttötiedot menolajeittain sekä johdetaan paikallistalouden kerrannaisvaikutuksia kuvaavat kertoimet.

Vuonna 2009 laaditun laskentamenetelmän kertoimien riippuvuudet perustuivat vuoden 2002 alueellisen panos-tuotostutkimuksen määrittämään toimialojen väliseen vuorovaikutukseen eri maakunnissa. Suojelualueiden lähialueiden toimialojen tuotos- ja työllisyystietoina käytettiin vuoden 2006 tietoja. Tämän päivän käyttöön nämä tiedot ovat liian vanhoja, koska talouden toimijoiden väliset vuorovaikutussuhteet ja työn tuottavuus ovat yli kymmenen vuoden aikana muuttuneet merkittävästi.

Metsähallituksen luontopalvelut päätti päivittää suojelualueiden paikallisten vaikutusten arviointimenetelmän kertoimet omana työnään, koska Tilastokeskus ei ole päivittänyt alueellisia panos-tuotostaulukoita. Arviointimenetelmän päivitys tehtiin Tilastokeskuksen koko maan vuoden 2011 panos-tuotostaulukoiden, aluetilinpitotietojen ja sijaintiosamäärämenetelmien avulla. Tässä raportissa esitetään, kuinka päivitys toteutettiin ja kuinka sen tulokset muuttavat kansallispuistojen kävijöiden paikallistaloudellisia vaikutuksia vuonna 2013.

Vertailu osoittaa, että uusilla kertoimilla lasketut kansallispuistokävijöiden paikallistaloudelliset tulovaikutukset olivat 3,8 % (4,4 milj. euroa) ja työllisyysvaikutukset 25,4 % (377) pienemmät kuin vanhoilla kertoimilla lasketut vaikutukset. Määrällisesti eniten vaikutukset vähentyivät majoitus- ja ravitsemispalveluissa, koska kansallispuistokävijät käyttävät niiden palveluita eniten.