Kuusiston piispanlinnan rakennus- ja tutkimushistoriallinen selvitys

Metsähallituksen tilauksesta laadittiin vuonna 2024 rakennusarkeologinen selvitys Kuusiston linnanraunioista. Selvityksen tavoitteena oli koota yhteen linnan arkeologinen tutkimushistoria ja rakennushistorialliset vaiheet sekä arvioida rauniokohteen nykyistä arkeologista potentiaalia erityisesti tulevia korjaus- ja hoitotoimia varten. Työn toteutti Muuritutkimus Oy.

Kuusiston linnan arkeologinen tutkimushistoria ulottuu 1870-luvulle ja jatkuu nykypäivään saakka. Tutkimukset ja kaivaukset ovat olleet vahvasti sidoksissa linnan restaurointi- ja korjaustöihin, eikä kohteesta ole tehty kokonaisvaltaista arkeologista tai rakennushisto­riallista synteesiä. Varhaisimpien tutkimusten dokumentaatio on osin puutteellista, mutta 1950–1970-lukujen sekä erityisesti vuosien 1985–2010 laajat korjaus- ja tutkimusvaiheet ovat tuottaneet runsaasti aineistoa linnan rakenteista ja rakennusvaiheista. Vuosina 2014–2024 tutkimukset ovat painottuneet pienimuotoisiin rakennusarkeologisiin selvityksiin ja valvontoihin osana muurinkorjaushankkeita.

Rakennushistoriallisessa tarkastelussa Kuusiston linnan kehitys hahmottuu useampivaiheisena kokonaisuutena. Vanhimmat vaiheet liittyvät 1200–1300-lukujen vaihteeseen, jolloin Kuusistossa sijaitsi piispankartano, mahdollisesti aluksi osin puurakenteisena. Muuratut rakenteet yleistyivät 1300-luvulla, ja linna laajeni merkittävästi 1400-luvulla piispan residenssiksi, johon kuului päälinnan lisäksi useita esilinnoja. Rakennusvaiheiden huipentuma ajoittuu piispa Maunu Tavastin aikaan 1400-luvun alkupuolelle. Linnan viimeinen merkittävä rakennusvaihe liittyy 1500-luvun alkuun, jolloin puolustusta vahvistettiin tykkitornein. Linna vaurioitui 1520-luvun sotien yhteydessä ja purettiin vuonna 1528.

Selvityksessä käsitellään myös linnan käyttöaikaista tiilenkäyttöä. Tiilirakenteita on havaittavissa useissa rakennusvaiheissa, mutta niiden säilyneisyys vaihtelee huomattavasti. Osa tiilirakenteista on edelleen hyvin säilynyt, kun taas toiset ovat vaarassa rapautua aiempien korjausratkaisujen ja sääolosuhteiden vuoksi. Rakennusarkeologisten havaintojen perusteella linnan muurien ja lattioiden sisällä on yhä huomattavaa tutkimuspotentiaalia, erityisesti niillä alueilla, joita ei ole aiemmissa kaivauksissa tutkittu loppuun saakka.

Selvitys tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan Kuusiston linnan tutkimus- ja rakennushisto­riasta sekä tunnistaa keskeiset arkeologisesti potentiaaliset alueet. Työ toimi lähtöaineistona linnan restaurointiperiaatteiden laatimiselle sekä tuleville rakennusarkeologisille tutkimuksille.