Pallas-Yllästunturin kansallispuiston reitistösuunnitelma 2017
Luonnon myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin on tieteellisesti todistettu, ja kansallispuistojen merkitys matkailulle kasvaa jatkuvasti. Tämä huomattiin jo Lapin matkailustrategiassa 2011-2014, jonka yhtenä tavoitteena oli tehdä kansallispuistoista Lapin matkailun ympärivuotinen kärkituote kansainvälisille markkinoille. Samaan aikaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ympärille kehitettiin Pallas-Ylläs Charter -hankkeessa uusi palvelusta palveluun -retkeilytuote ja Tunturi-Lapin taival -verkosto. Kylästä kylään -hankkeissa oli mukana yli 100 yritystä tai yhteisöä. Hankkeiden avulla parannettiin kansallispuiston kesämatkailun edellytyksiä ja näkyvyyttä. Reittejä kestävöitiin, palvelurakenteita parannettiin ja viitoitus uusittiin niin kansallispuiston sisällä kuin puistoon vievien maanteiden varsilla. Hankkeiden aikana kansallispuiston ja yrittäjien yhteistyö tiivistyi ja kansallispuiston näkyvyys kasvoi.
Kansallispuistojen matkailukäytön perustana ovat laadukkaat palvelut, joista tärkeimpiä ovat reitit. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston edellinen reitistösuunnitelma tehtiin vuonna 2011. Muutos myönteiseen suuntaan on ollut merkittävä. Hankkeiden avulla reittien pahimmat kulumisongelmat pystyttiin ratkaisemaan ja reittien käytettävyys parani huomattavasti. Hankkeissa tuli myös testattua erilaisia kestävöintimateriaaleja. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa tavoitteena on tulevien 5-10 vuoden aikana parantaa edelleen rakenteiden laatua.
Maastopyöräilystä on muutamassa vuodessa tullut hyvin suosittua. Tämän suunnitelman myötä pyöräily sallitaan kansallispuiston kaikilla merkityillä kesäreiteillä lukuun ottamatta muutamia luonnonsuojelullisista tai turvallisuussyistä kiellettyjä reittejä. Pyöräilylle osoitetaan myös erityisesti siihen soveltuvia helpohkoja reittejä, jotka kunnostetaan ja merkitään pyöräilyreiteiksi. Pääosa pyöräilijöistä pyritään ohjaamaan näille reiteille.
Erämaareiteistä on tehty uusi kesäreittityyppi, joka tarkoittaa merkittyä mutta vaatimattomasti rakennettua kesäreittiä, missä ei selviä kuivin jaloin ilman kumisaappaita. Reitti lisää valinnanmahdollisuuksia, ja retkeilijä tietää varautua niukasti rakennettuun reittiin.
Lumikenkäily- sekä talvikävely- ja talvipyöräilyreittien kysyntä on kovassa kasvussa. Kansallispuiston sisällä vakiintuneet talviretkeilyreitit viitoitetaan. Talviretkeilyreittejä on merkitty mm. huoltoreiteille ja kesäreiteille. Vakiintumattomia reittejä voidaan merkitä tilapäisesti maastoon yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa. Hiihtoladuille ei pääsääntöisesti ohjata muita talviaktiviteetteja. Yhteistyössä latujen hoitajien kanssa voidaan joillekin reiteille kokeilla myös monitoimireittiä.
Ratsastus ja koiravaljakolla ajo ovat sopimusyrittäjien toimintaa eikä kansallispuistossa osoiteta yleisiä reittejä näille aktiviteeteille. Käytettävissä olevat reitit sovitaan Metsähallituksen ja yritysten välisissä yhteistyösopimuksissa. Osa kansallispuiston reiteistä on myös poroelinkeinon käytössä, mikä otetaan huomioon kestävöintisuunnitelmia tehtäessä.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston reitistösuunnitelmaa on päivitetty Lapin Luontopalvelujen johtoryhmän päätöksellä, joka on päivätty 23.8.2019. Päätöksessä Kellostapulinkurun pyöräilykielto on poistettu, koska reitti on sorastettu ja kiellon turvallisuusperuste on poistunut.