Selkämeren helmet – Selkämeren kansallispuiston kehittämisen käsikirja 2015-2025
Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto suojelee Selkämeren keskeisiä arvoja: vedenalaista luontoa, saaristoja ja luotoja, rannikon kosteikkoja sekä alueen eliölajeja ja kulttuuriperintöä. Puiston tavoitteita ovat myös ammattikalastuksen elinvoimaisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen aiheuttamien ympäristömuutosten seuranta ja ympäristökasvatus.
Selkämeren kansallispuistoa hallinnoi Metsähallitus, mutta paikallisilla sidosryhmillä ja eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä on vahva rooli puiston toiminnassa ja sen kehittämisessä. Vuosina 2011-2015 toteutetussa Selkämeren helmet Satakunnassa -hankkeessa laadittiin yhteistyössä puiston sidosryhmien kanssa kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa täydentämään käsikirja, jonka tarkoituksena on toimia työkaluna suunniteltaessa Selkämeren kansallispuiston kehittämishankkeita vuosina 2015-2025. Käsikirjassa priorisoidaan, esitetään ja sovitetaan yhteen tärkeimmät toimenpiteet, joiden avulla voidaan turvata Selkämeren moninaisten arvojen säilyminen myös tulevaisuuteen. Lisäksi käsikirja kuvaa Selkämeren aluetta kansallispuiston käynnistysvaiheessa ja valottaa sen keskeisimpien suojelu- ja käyttöarvojen taustoja ja merkitystä.
Selkämeren suojelu- ja käyttöarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä monella eri sektorilla. Alueella esiintyvistä luontotyypeistä etenkin avoimet ympäristöt ja niillä esiintyvä harvinaistunut lajisto tarvitsevat säilyäkseen hoitotoimia kuten esimerkiksi laidunnusta. Selkämeren vedenalaisen luonnon inventointeja tulee edelleen jatkaa kohdennetusti ja hyödyntää kerättyä tietoa merialueiden käytön suunnittelussa. Myös tietoa alueen vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä tulisi kerätä. Saariston arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden säilyttämiseksi rakennuskohteiden käyttö on turvattava, kunnostuksia toteutettava suunnitelmallisesti ja huolehdittava historiallisten rakenteiden hoidosta.
Selkämeren kansallispuisto ja siihen läheisesti kytkeytyvät kohteet muodostavat yhdessä käyntikohteiden verkoston, jonka palveluita ja opastusta parantamalla voidaan luoda edellytyksiä kestävän luontomatkailun kehittymiselle alueella. Käsikirjassa on esitetty tarpeelliset kehittämistoimenpiteet Selkämeren rannikon neljälletoista kärkikohteelle.
