Tekijä Vainio Olli
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2009
Sivut 41 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 122
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-446-750-6 (pdf)
Tiivistelmä

Simojärven ja Soppanan alueet sijaitsevat Lapin läänissä, pääosin Ranuan kunnan alueella. Ne käsittävät Simojärven järvialueen valtiolle kuuluvine rantoineen ja saarineen sekä Soppanan suojelualueen retkeilyreitteineen. Alueella olevien suojelualueiden pinta ala on yhteensä 74,7 km2. Alueita hoitaa ja hallitsee Metsähallitus. Kävijätutkimusalue oli rajattu niin, että siihen kuului myös yksityismaita.

Simojärvi on Suomen 50. suurin järvi. Sen pinta-ala on 97 km2 ja pituutta sillä on n. 40 km. Simojärvi on Suomen suurin säännöstelemätön järvi, ja siihen laskee useita pieniä jokia. Sen rannat kuuluvat pääosin rantojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Soppanan alueen iäkkäät metsät kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja samoin Natura 2000 -verkostoon.

Simojärven ja Soppanan alueilla suoritettiin kesällä 2008 kävijätutkimus, jolla selvitettiin niiden kävijärakenne, kävijöiden harrastukset, käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen sekä kävijätyytyväisyys. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. Simojärven ja Soppanan alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu vuoden 2009 aikana.

Otantakauden (1.6.–15.10.2008) aikana alueiden kävijämäärästä ei ollut tarkkaa tietoa. Vuoden 2009 alussa tehtiin vieraskirjalaskenta. Laskennassa saatiin vuoden 2008 käyntimääräksi n. 15 000 käyntikertaa.

Vastaajista 67 % saapui Simojärven–Soppanan alueelle heinäkuussa. Eniten vierailtiin Simojärven järvialueella, Yli-Soppanan alueella ja Simojärven saarissa. Yksittäisistä kohteista ylivoimaisesti suosituin oli Korvajokisuu. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta. Ulkomaalaisten osuus vastaajista oli 8 %. Suomalaisia vierailijoita tuli eniten Ranualta, Rovaniemeltä ja Oulun seudulta. Kävijöissä yöpyjiä oli reilusti päiväkävijöitä enemmän. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin viisi tuntia ja yöpyjät noin kolme vuorokautta.

Tärkeimpiä syitä alueelle saapumiseen olivat rentoutuminen, maisemat, oleminen poissa melusta ja saasteista, luonnon kokeminen ja yhdessä olo oman seurueen kanssa. Suosituimmat harrasteet tutkimusalueella olivat kalastus, veneily ja luonnon tarkkailu.

Kävijöiden odotukset täyttyivät parhaiten luonnonympäristön kohdalla. Palveluista oltiin tyytyväisimpiä laavuihin ja tulentekopaikkoihin sekä niiden polttopuihin. Kritiikkiä saivat osakseen eniten lähialueen tiestö ja yrittäjien tuottamat palvelut. Kokonaisuudessaan palvelujen määrään ja laatuun oltiin kohtuullisen tyytyväisiä.