Vattajanniemen kävijätutkimus 2006
Lohtajan Vattajanniemi on Suomen laajin hietikkoisia dyyniluontotyyppejä sisältävä Natura 2000 -alue. Avointa hietikkoa on yhteensä noin 450 ha ja yhtenäisen hiekkarannan pituus on yli 12 km. Alue sijaitsee Keski-Pohjanmaalla, Euoopan nopeimmin kohoavalla rannikko-osuudella noin 30 kilometriä Kokkolasta pohjoiseen. Natura-verkoston ohella alue lukeutuu valtioneuvoston hyväksymiin rantojen- ja harjujensuojeluohjelmiin sekä Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA).
Vattaja on toinen puolustusvoimien valtakunnalliseen käyttöön tarkoitetuista ampuma- ja harjoitusalueista. Keskimäärin hietikot ovat harjoituskäytössä noin 200 vuorokautta vuodessa. Luonnonkauniina paikkana alue on myös ulkoilijoiden ja luontomatkailijoiden suosima käyntikohde. Aluetta hallinnoi Metsähallitus.
Kävijätutkimus on osa Vattajan dyyni -Life-hanketta, jonka päätavoitteita ovat puolustusvoimien harjoitustoimintojen ja virkistyskäytön sovittaminen Natura 2000 -verkoston suojelutavoitteiden edellyttämällä tavalla. Virkistyskäyttäjiin rajautuneessa Vattajanniemen kävijätutkimuksessa selvitettiin alueen kävijärakenne, kävijöiden harrastukset, käytön ajallinen ja alueellinen jakautuminen sekä kävijätyytyväisyys. Lisäksi kartoitettiin kävijöiden mielipiteitä alueen käytöstä yleisemmin. Kyselyyn saatiin 271 vastausta.
Virkistyskäyttöä esiintyy alueella pääasiassa kolmella ranta-alueella: yleisellä uimarannalla, Lahdenkroopissa ja Hakunninnokassa. Alueelle tultiin pääasiassa uimaan ja ottamaan aurinkoa oman perheen kanssa. Seuraavaksi tärkeimpiä harrastuksia olivat kävely ja luonnon tarkkailu. Vattajan kävijöistä päiväkävijöitä oli 86 %. Suurin osa saapui alueelle Keski-Pohjanmaalta.
Vattajanniemelle tultiin pääasiassa rentoutumaan sekä nauttimaan luonnosta ja maisemista. Tärkeimpiä alueelle houkutelleita tekijöitä olivat luonnonympäristön ohella uimarantojen siisteys ja ainutlaatuinen rauhallisuus.
Metsähallituksen valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 3,5 eli melko hyvä. Eniten puutteita nähtiin alueen palvelurakenteessa, kuten uimarantojen varustuksessa, jätehuollon toteutuksessa ja ohjauksesssa ja yleisökäymälöissä. Myös pysäköintipaikkoja, opastettuja luontoreittejä ja nuotiopaikkoja toivottiin alueelle lisää.
Mahdollisuus osallistua alueen suunnitteluun koettiin tärkeäksi. Luonnonsuojeluun alueella suhtauduttiin myönteisesti, sen sijaan puolustusvoimien harjoitustoimintaa alueella haluttaisiin rajoittaa enemmän erityisesti kesäkuukausina.
