Selkämeren kansallispuiston kävijätutkimus 2012
Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto sijaitsee Lounais-Suomessa ulottuen 160 km pitkänä kaistaleena Pohjanlahden rannikolla Kustavista Merikarvialle. Kansallispuiston pinta-ala on 915 km2 ja siitä yli 98 % on merta.
Selkämeren kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 14.5.-7.10.2012. Tutkimuk-sella selvitettiin puiston kävijärakenne sekä käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen. Lisäksi kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston palveluista ja kehittämistarpeista sekä kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia. Vastauksia saatiin 430.
Selkämeren kansallispuistoon suuntautuu vuosittain yli 30 000 käyntiä. Kävijöistä suurin osa on suomalaisia. Eniten kävijöitä saapuu kansallispuiston lähialueilta, Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta. Vastanneista yli puolet yöpyi alueella. Merialueella suosituimmat käyntikohteet olivat Isokari, Katanpää, Kylmäpihlaja, Kuuskajaskari, Säppi ja Iso-Enskeri. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin 3,5 tuntia, yöpyjät noin kaksi vuorokautta. Suurin kävijäryhmä oli 45-54-vuotiaat ja vastaajien keski-ikä oli 50 vuotta. Kävijätutkimuksen mukaan kävijöiden keski-ikä on korkeampi kuin muissa Lounais-Suomen kansallispuistoissa. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä. Porin Preiviikinlahden lintukohteiden kävijärakenne poikkesi muiden kohteiden kävijöistä ja alueelle tehtiin tyypillisesti lyhyitä päiväkäyntejä.
Suosituimpia syitä saapua Selkämeren kansallispuistoon olivat veneily, maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, yhdessäolo oman seurueen kanssa sekä poissaolo melusta ja saasteista. Suosituimmat harrastukset kansallispuistossa olivat veneily, maisemien katselu ja luonnon tarkkailu.
Kävijöiden odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä hyvin. Parhaiten odotuksiin vastasi luonnonympäristö. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin tyytyväisiä. Kiitosta keräsi luonnonympäristö ja se, että kansallispuiston kohteisiin on mahdollista tutustua omatoimisesti. Eniten kehitettävää olisi kävijöiden mielestä puiston rakenteissa, tiedottamisessa ja puiston tunnetuksi tekemisessä. Suurin osa palautteesta oli kehitysehdotuksia. Kävijät toivoivat kansallispuistoon erityisesti parannuksia laitureihin ja käymälöihin sekä penkkejä, nuotiopaikkoja ja uusia rantautumispaikkoja.
Selkämeren kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2012 noin 1,3 miljoonaa euroa ja 15 henkilötyövuotta. Kansallispuiston kävijävuorokaudet eli kokonaisviipymä alueella oli 48 564 vuorokautta.
Tulevaisuuden haasteena on kansallispuiston tunnetuksi tekeminen sekä matkailijoiden palveluiden parantaminen. Myös lähialueen asukkaissa on edelleen paljon potentiaalisia uusia kävijöitä. Saavutettavuuden parantamisessa on huomioitava erityisesti etelä-pohjoissuuntainen liikkuminen, jolla on merkittävä vaikutus aluetaloudellisten vaikutusten jakautumiseen koko Selkämeren rannikolle.
