Tekijä von Boehm Aino, Kajala Liisa
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2015
Sivut 223 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 213
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-295-115-1 (pdf)
Tiivistelmä

Raaseporin rauniolinna, Kuusiston rauniolinna Kaarinassa, Kajaanin rauniolinna, Svartholman merilinnoitus Loviisan edustalla ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa siirtyivät vuoden 2014 alussa Museovirastolta Metsähallituksen luontopalvelujen hoitoon. Kohteissa toteutettiin kesällä 2014 kävijätutkimukset osana Metsähallituksen Linnanrauniot ja muinaisjäännökset haltuun -hanketta, joka keskittyy kohteiden haltuunottoon ja toiminnan käynnistämiseen niillä.

Raaseporin, Kajaanin ja Kuusiston rauniolinnat, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ja Svartholman merilinnoitus ovat historiallisesti merkittäviä ja näkyviä vallan monumentteja Suomen historian eri aikakausilta. Ne kertovat valtion muodostumisesta ja rajojen puolustamisesta, kirkon kehityksestä ja yksittäisten ihmisten elämästä.

Raaseporin linna oli myöhäiskeskiajalla yksi kruunun suurista keskuslinnoista, jotka edustivat ja symboloivat Ruotsin kuninkaan valtaa Suomessa. Linna hylättiin 1550-luvun lopussa. Suomen ainoa piispanlinna perustettiin 1200-luvun lopussa Kaarinaan Kuusiston saarelle Turun piispojen edustusasunnoksi. Kuusiston linna purettiin kuningas Kustaa Vaasan määräyksestä vuoden 1528 jälkeen uskonpuhdistuksen jälkimainingeissa. Kajaanin linna puolestaan rakennettiin 1600-luvun alussa Ruotsin valtakunnan itärajan turvaksi. Linna oli myöhemmin 1600-luvulla Pietari Brahelle kuuluneen laajan Kajaanin vapaaherrakunnan keskus. Linna tuhoutui suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1716.

Svartholman merilinnoitus rakennettiin 1700-luvun jälkipuolella turvaamaan Ruotsin valtakunnan uutta itärajaa. Venäläiset valloittivat linnoituksen Suomen sodassa vuonna 1808, ja englantilainen laivasto-osasto räjäytti sen Krimin sodassa vuonna 1855. Langinkoski on ollut kuuluisa kalastuspaikka jo vuosisatoja. Innokkaana kalastajana tunnettu Venäjän keisari Aleksanteri III ihastui Langinkoskeen ja rakennutti sinne vuonna 1889 valmistuneen kalastusmajan perheensä kesänviettopaikaksi. Langinkosken luonnonsuojelualue perustettiin keisarillisen kalastusmajan ympärille v. 1960.

Kaikki viisi kohdetta ovat historiallisen arvonsa lisäksi käyntikohteina merkittäviä. Toisaalta niissä on yhä matkailullisesti paljon kehittämismahdollisuuksia. Kävijätutkimuksilla kartoitettiin kohteiden nykyinen kävijärakenne ja käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen sekä selvitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä tutkimusalueiden hoidosta ja kehittämistarpeista. Kohteissa ei ole aiemmin tehty kävijätutkimuksia, minkä vuoksi tulokset antavat myös tärkeää pohjatietoa kohteiden käytöstä ja kävijöistä. Tuloksia tullaan hyödyntämään kohteiden kehittämisessä vetovoimaisiksi käyntikohteiksi.

Aineisto kerättiin kaikilla viidellä kohteella kesä-, heinä- ja elokuussa 2014. Eniten vastauksia saatiin Langinkoskelta (715 kpl) ja vähiten Kajaanin linnanraunioilta (212 kpl). Samanaikaisesti kävijätutkimusten kanssa selvittiin myös kohteiden käyntimääriä sähköisten laskureiden avulla, jotka asennettiin kesällä 2014.