Allien syyslevähdysalueiden vedenalaiset inventoinnit Porkkalassa
Alli (Clangula hyemalis) on pieni sukeltajasorsa, joka varsinkin syksyisin kerääntyy suuriksi parviksi ulkosaaristoon ja merelle, jossa ne etsivät ravintoa ulkosaariston matalikoilta. Helsingin, Espoon ja Porkkalan alueen ulkosaaristo on koko eurooppalaisen allipopulaation kannalta merkittävä levähdysalue, ja alueelle on perustettu kokonaan uusi IBA-alue sekä laajennettu jo olemassa olevaa. Vähäjäisinä talvina alue voi toimia myös talvehtimisalueena.
Talvella allien ravinto koostuu pääasiassa noin 4-15 mm:n kokoisista sinisimpukoista (Mytilus troslusus) ulkosaariston ulkoreunalla sijaitsevilla riutoilla. Sinisimpukoiden saatavuuden vaihtelut voivat vaikuttaa allien kykyyn kerätä talven aikana ravinto- ja rasvavarastoja pesimäkautta varten.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa 18 riutta- ja luotoaluetta Porkkalanniemen etelä- ja itäpuolella ja selvittää, miksi jotkin alueet keräävät enemmän alleja kuin toiset. Koska sinisimpukka on allien pääravintoa, oli kartoitusten pääpainopiste näiden esiintymisen selvittämisessä.
Alueiden vesilinnusto oli kartoitettu vuonna 2011 Helsingin Lintutieteellisen yhdistyksen eli Tringan toimesta. Osana VELMU-inventointeja ja tilaustyönä Uudenmaan ELY-keskukselta kartoitti Metsähallituksen Luontopalvelut vuonna 2013 vedenalaista ympäristöä osalla Tringan laskenta-alueista. Lisäksi Porkkalan aluetta on kartoitettu ympäristöministeriön toimeksiannosta suojelualueverkoston kehittämistä varten. Vuoden 2013 kartoitukset sisälsivät n. 800 alueille satunnaisesti sijoitettua videointipistettä ja 20 sukelluslinjaa sisältäen 240 pohjaeläinnäytettä.
Tulokset osoittavat, että sinisimpukkaa esiintyy runsaana koko alueella ja yleisesti esiintyy myös monimuotoista kasvi- ja eläinlajistoa. Varsinkin eri punalevien runsaat peittävyydet indikoivat ympäristön hyvää tilaa. Toisaalta Spirulina-sinilevän runsaat esiintymät ja rakkohaurun (Fucus vesiculosus) harvat esiintymät viittaavat siihen, että myös rehevöityminen vaikuttaa alueella. Sinisimpukkatiheydet ovat paikoitellen hyvin korkeita, ja niiden kokojakauma osoitti, että koko alueella esiintyy runsaasti allille sopivan kokoista sinisimpukkaa. Toisaalta ei löytynyt mitään selittävää ympäristö- tai biologista tekijää, joka selittäisi allien runsauden alueellista vaihtelua. Tulokset viittaavat siihen, että sinisimpukoiden määrä alueella ei ole rajoittava tekijä eikä myöskään selitä allien levähdys- ja ruokailualueiden valintaa alueella. Alueen monimuotoinen pohjarakenne selittää luultavasti osaltaan alueen yleisesti verrattain korkeaa monimuotoisuutta, joka ainakin videoiden on keskimäärin korkeampaa kuin vastaavilla alueille idempänä ja lännempänä. Porkkalan alue on tärkeä raja-alue läntisen ja itäisen Suomenlahden välillä ja aluetta kuvaa luultavasti myös vaihtelut suolaisuudessa. Suolaisuuden vaihtelut aiheuttavat myös vaihtelua sinisimpukoiden esiintymisessä.
