Alue-ekologisen suunnittelun ajantasaistaminen Lapin alueella 2017-2018
Projektin tarkoituksena oli parantaa alue-ekologisen verkoston vaikuttavuutta kustannustehokkaasti sekä etsiä mahdollisesti puuttuvia luontokohteita hyödyntäen erilaisia paikkatietoaineistoja ja -analyysejä. Tavoitteena oli verkoston laadullinen parantaminen sekä verkostoon sisältävien vanhojen kohteiden ominaisuustietojen ja geometriavirheiden korjaus.
Projektin toteutusala oli laaja (kaikki Lapin valtionmaat). Tämä toi aineistopoimintoihin, aineistojen käsittelyyn ja tarkasteluun sekä maastotöihin ja edelleen kaikkien edellä mainittujen seikkojen koordinointiin omat haasteensa. Projektissa aineistoja kävi läpi projektihenkilöstön lisäksi noin 40 vakituista työntekijää, neljä määräaikaista työtekijää sekä neljä harjoittelijaa. Projekti jäi kuitenkin tästä huolimatta joidenkin maantieteellisten alueitten osalta vielä kesken ja näitten alueitten maastoinventointeihin tulee vielä tulevina vuosina panostaa.
Projektissa saatiin tarkastettua suuri määrä potentiaalisia luonto- ja muita erityiskohteita ja myös uusia luontokohteita kirjattiin paikkatietojärjestelmään suhteellisen paljon. Uusien kohteiden määrä oli kaikkiaan 18 300 kpl, joista suurin osa oli erityyppisiä luontokohteita. Pinta-alaa näistä kohteita kertyy 28 650 ha. Toisaalta myös vanhoja virheellisiä kohteita poistettiin tietojärjestelmästä yli 1 700 kpl pinta-alaltaan noin 16 600 ha. Maastotyö painottui vanhojen 200-vuotiaiden inventointiin. Poiminta-aineistossa näitä kohteita oli etenkin pinta-alallisesti selkeästi eniten. Tarkistettavia kalliokohteita ja suon metsäsaarekkeita oli myös runsaasti.
Projektin aikana tuli kuitenkin esille myös se, että osa luontokohteiksi vasta nyt merkityistä kohteista on kyllä aiemminkin huomioitu metsänkäsittelyratkaisuissa, mutta niitä ei ole vain kirjattu paikkatietojärjestelmään luontokohteiksi. Lisäksi esimerkiksi puunkorjuun kannalta vaikeita kohteita on merkitty teknisesti tietojärjestelmään toiminnan ulkopuolisiksi kohteiksi, vaikka kohteet olisivat täyttäneet myös luontokohteen kriteerit. Näin kohteet eivät ole kirjautuneet alue-ekologisen verkoston kohteiksi eikä pinta-aloihin. Projektin tuloksena luontokohteiden kriteerit täyttävät kohteet on nyt tältäkin osin sisällytetty alue-ekologiseen verkostoon.
Projektissa tehtiin monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta paikkatietoanalyysit alue-ekologisen verkoston kehityksestä 2000-luvulla ja ajantasaistetun verkoston kytkeytyvyydestä. Analyysien perusteella voidaan todeta, että verkoston pinta-ala on lisääntynyt kaikkiaan 7-9 % tehtyjen maankäyttöratkaisujen ja alue-ekologiakohteiden täydennysten myötä. Kytkeytyvyysanalyysien perusteella nykyisen verkoston voidaan arvioida myös täydentävän suhteellisen hyvin luonnonsuojelualueita.
