Författare Martikainen Manne
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2022
Sidantal 41 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 265
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-377-032-4 (pdf)
Sammandrag

Tässä vertailevassa tutkimuksessa tarkastellaan viiden eri kansallispuiston viimeisimpiä kävijätutkimuksia sekä niiden tuloksia. Tutkimuksen kansallispuistot ovat Hiidenportti, Hossa, Oulanka, Riisitunturi ja Syöte. Alueiden viimeisimmät kävijätutkimukset on tehty vuosina 2017-2021. Keskinäisessä vertailussa on huomioitava muun muassa retkeilyn suosion muutos ja maailmanlaajuinen koronapandemia. Koronapandemian siivittämänä 2020-2021 kotimaanmatkailu on kasvanut ja samaan aikaan kansainvälisten matkailijoiden määrä on vähentynyt huomattavasti.

Vertailun kansallispuistot ovat palvelurakenteiltaan ja käyntimääriltään hyvin erilaisia. Puiston ja lähialueen palveluiden määrä vaikuttaa selvästi tuloksiin. Vuosittaiset käyntimäärät ovat Oulangan kansallispuistossa ylivoimaisesti suurimmat, sillä alueelle tehtiin vuonna 2020 jopa 235 835 käyntiä. Vertailun toiseksi eniten käyntejä tehtiin Syötteelle (114 801), jonka suosio on kasvanut edellisvuosina vauhdilla. Sen sijaan Hiidenportin maisemiin tehtiin samana vuonna 18 457 käyntiä.

Puistoihin saavutaan useimmiten pääkaupunkiseudulta ja puistojen lähialueilta. Useimmiten pääkaupunkiseudulta saavuttiin Hiidenporttiin (17 %), Hossaan (16 %) ja Oulangalle (16 %). Riisitunturin kävijöistä 14 % oli pääkaupunkiseudulta, kun taas Syötteen vastaava osuus oli 11 %. Syötteelle tultiin useimmiten Oulusta (33 %) tai Oulun seudulta. Kansallispuistojen tärkeys matkan kohteena vaihteli huomattavasti. 65 % kävijöistä vastasi Syötteen olevan matkan ainoa tai tärkein kohde. Myös Hossa oli usein matkan pääkohde (58 %), kun taas Riisitunturi oli matkan tärkein tai ainoa kohde vain 15 %:lle vastanneista. Useille kävijöille kansallispuistot ovat yksi matkan suunnitteluista kohteista. Tämä korostuu etenkin Riisitunturin kävijöillä (73 %), mutta myös Hiidenportti (57 %) ja Oulanka (53 %) olivat usein yksi matkan kohteista. Hiidenportin kävijöistä 84 % oli alueella ensimmäistä kertaa, ja 69 % vieraili Hossassa ensikertaa. Oulangalla (54 %) ja Riisitunturilla (57 %) oli lähes yhtä paljon ensikertalaisia. Syötteen kävijöistä vain 32 % oli ensikertalaisia.

Kävijöiden tärkeimmät motiivit saapua kansallispuistoihin olivat samanlaisia. Luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen olivat kaikissa vertailun puistoissa kolmen kärjessä. Retkeily nousi käynnin tärkeimmäksi aktiviteetiksi kaikissa puistoissa. Riisitunturilla päiväkävijöiden osuus oli noin 87 % ja Hiidenportissa 79 %. Vähiten päiväkävijöitä oli Hossassa, jossa suurin osa kävijöistä oli yöpyjiä, noin 71 %. Toiseksi eniten yöpyjiä oli Syötteellä, noin 59 %. Oulangalla kävijöiden jakauma oli tasainen (päiväkävijät 55 %, yöpyjät 45 %). Kävijät arvioivat käyntinsä terveys- ja hyvinvointivaikutukset hyvin positiivisesti kaikissa puistoissa. Korkein kävijätyytyväisyysindeksi oli Riisitunturin kansallispuistossa 4,37. Syötteen (4,28) ja Oulangan (4,26) kävijätyytyväisyysindeksit olivat lähes hyvät. Vertailun heikoimmat kävijätyytyväisyysindeksit olivat Hiidenportin (4,22) ja Hossan (4,22) kansallispuistoissa.

Puistojen kokonaistulovaikutukset olivat yhteensä 60 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutukset 478 henkilötyövuotta. Tulo- ja työllisyysvaikutuksia mitattiin myös kohteen tärkeyden mukaan, sillä se antaa paremman kuvan puiston merkityksestä alueen paikallistalouteen. Oulangan tulovaikutukset olivat 9,3 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 72 henkilötyövuotta, kun puistoa pidettiin matkan tärkeimpänä kohteena. Seuraavaksi suurimmat tulovaikutukset olivat Hossalla (4,0 milj. € ja 37 htv) ja Syötteellä (3,7 milj. € ja 29 htv). Tulo- ja työllisyysvaikutukset olivat vertailun pienimmät Hiidenportissa (0,1 milj. € ja 1 htv) ja Riisitunturilla (0,4 milj. € ja 3 htv).