Hossan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty Hossan kansallispuiston alueelle, joka sijaitsee pääosin Kainuun maakunnassa Suomussalmen kunnan pohjoisosassa, osin Pohjois-Pohjanmaan puolella Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken kunnan alueilla. Kansallispuisto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuistoksi lailla Hossan kansallispuistosta (296/2017). Hossan suunnittelualueeseen sisältyy Hossan Natura 2000 -alueesta 87 % ja Moilasenvaaran Natura-alue kokonaan. Hossan Natura-alueen kansallispuiston ulkopuolisen osan (13 %) toteutustapana on ulkoilulaki ja sen suojelu on toteutettu Hossan rantaosayleiskaavalla. Lisäksi alueeseen kuuluu kansallispuistoon liitetty Romeikonvaaran alue, joka on entistä talousmetsää. Suunnittelualueen pinta-ala on 11 092 ha, josta 12 % on vettä. Suunnittelualue on valtion omistuksessa.

Hossan luontoa kuvaavat parhaiten mäntyvaltaiset kankaat ja harjut, vesien rikkaus, karuus ja kirkkaus. Moilasenvaaran alueella on enemmän kuusivaltaisia metsiä ja korpia kuin Hossan alueella. Hossan hienot maisemat ja hyvät palvelut ovat houkutelleet ulkoilijoita, retkeilijöitä ja kalastajia alueelle jo vuosikymmenten ajan. Hossa on ollut tärkeä nautinta- ja riistanpyyntialue. Alueen vanhoista käyttömuodoista kertovat alueen vanhat rakenteet ja niiden jäänteet. Hossan tunnetuin kohde lienee Värikallion kalliomaalaukset Somerjärven rantakallioissa.

Alue on Natura-alueverkostossa valtakunnallisesti merkittävä erityisesti karujen mäntyvaltaisten luonnonmetsien sekä sisävesien luontotyyppien suojelun kannalta. Alueella esiintyy merkittävästi myös harjumetsiä, aapasoita ja puustoisia soita sekä lähteitä ja lähdesoita. Hossan kääväkäslajistolla on huomattava merkitys vanhojen mänty- ja kuusivaltaisten metsien lahottajasienilajiston suojelulle. Lisäksi suunnittelualueella on merkitystä vanhan metsän lintulajien ja petolintujen suojelulle.

Hossan keskeisiksi luonto- ja käyttöarvoiksi on tunnistettu luontodirektiivin luontotyypit ja lajit, uhanalaiset eläin- ja kasvilajit, luonnon- ja kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö, matkailun yritystoiminta, luonnon ja kulttuurikohteiden virkistyskäyttö, erätalous ja poronhoito. Keskeisiin arvoihin kohdistuvat mahdolliset uhkat on käyty läpi ja pyritty tunnistamaan ne käyttömuodot ja toiminnot, joilla voi olla kielteisiä vaikutuksia alueen arvoihin. Suunnitelmassa on asetettu päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet uhkien torjumiseksi ja alueen kehittämiseksi.

Soiden ennallistamisella ja metsien ennallistamispoltoilla edistetään soiden ja luonnonmetsien luonnontilan ja edustavuuden parantumista. Uhanalaisten lajien tilaa seurataan ja tarvittaessa tehdään toimenpiteitä. Kulttuuriperintökohteiden kuntoa seurataan ja tehdään tarvittaessa hoitotoimenpiteitä. Alueen palvelurakenteet pidetään kunnossa kysyntälähtöisesti. Alueella noudatetaan kestävän luontomatkailun periaatteita. Puiston vyöhykejaolla ja palvelurakenteilla ohjataan kävijöiden liikkumista siten, että lajistolle ei aiheudu liikaa häiriötä ja kulumisvauriot jäävät mahdollisimman pieniksi. Edunvalvonnalla ja yhteistyöllä varmistetaan, että puiston ulkopuoliset hankkeet eivät aiheuta merkittävää haittaa puiston luonto- ja maisema-arvoille. Luvattoman maastoliikenteen vähentämiseksi alueelle kohdennetaan tehostettua valvontaa moottorikelkkailukauden aikana.

Suunnitelma on laadittu osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.