Författare Partanen Timo, Tervonen Aarno, Timonen Kalervo, Kainulainen Kalevi, Hupli Hannu, Kammonen Arto
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2000
Sidantal 61 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja
ISBN 952-446-175-7
Sammandrag

Alue-ekologinen suunnittelu pyrkii sovittamaan yhteen erilaiset suunnittelualueeseen kohdistuvat metsänkäyttövaatimukset. Ilomantsin suunnitelman tavoitteena on säilyttää alueen jo olemassa oleva luonnonmukainen lajisto sekä mahdollisuuksien mukaan parantaa lahopuusta riippuvien lajien leviämistä. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös paikalliselta väestöltä saatu palaute, kuten työllisyyden ylläpitämiseen ja metsästys-, kalastus- ja -virkistysmahdollisuuksien säilyttämiseen ja parantamiseen liittyvät mielipiteet.

Ilomantsin alue-ekologinen suunnittelualue käsittää Ilomantsin metsätiimin (entinen hoitoalue) alueen pois lukien Koitajoen alue-ekologisen suunnitelman alue. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 54 600 hehtaaria ja se sijaitsee Lieksan ja Koitajoen alue-ekologisten suunnittelualueiden välissä. Metsätalousalueen metsämaiden pinta-ala on 34 432 ha. Valtaosa, n. 80 %, talousmetsistä on alle 60-vuotiasta. Suojelualueita tai suojeluun varattuja alueita on kaikkiaan noin 8 500 ha, josta metsämaata 3 395 ha. Ilomantsin suunnittelualueella olevia lakisääteisiä suojelualueita ovat mm. Petkeljärven kansallispuisto, Hirvisuon soidensuojelualue, Kissansuon-Raanisuon-Tohlinsuon soidensuojelualue (josta on tulossa osa Patvinsuon kansallispuiston laajennusosaa) sekä Kirjovaaran, Hyypiänvaaran ja Kolvananuuron vanhojenmetsien suojelualueet. Lisäksi Metsähallitukselle on siirtymässä uusia eriasteisia suojelualueita.

Maastoinventointeja tehtiin kesällä -97 pääasiassa talousmetsissä noin 6 600 hehtaarilla mikä on noin15 % metsätalousosan kokonais-pinta-alasta. Talousmetsien metsämaasta inventoitiin noin 10 %. Inventoinnin yhteydessä arvioitiin lahopuumääriä sekä kerättiin indi-kaattoritietoja kuvioiden elinympäristöistä sekä lajeista.

Inventointi-, ilmakuvatulkinta- ja muiden tietojen perusteella muodostettiin ekologinen verkosto, jonka tavoitteena on yhdistää suunnittelualueen reunoilla olevat Koivusuon luonnonpuisto ja Patvinsuon kansallispuisto sekä heti itärajan takana oleva ikimetsävyöhyke. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tehdään monimuotoisuuden lisäämistöitä myös metsätalousalueen metsissä. Ekologisten käytävien kokonaispinta-ala ilman suojelualueita on 6 246 ha, josta metsämaata 2 186 ha. Uudistuskypsiä metsiä ekokäytävien osana on 607 ha, 1,8 % talousosan metsämaan kokonaispinta-alasta.Suunnitelman talousvaikutukset ovat ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella varsin suuret, hakkuumäärissä noin 14 % ja nettotuloissa noin 19 %. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella ero hakkuumäärissä on 13 % ja nettotuloissa 13 %. Puuston nuoresta iästä ja voimakkaasta kasvusta johtuen vaikutukset seuraavilla kymmenvuotiskausilla ovat enää 0-2 %.

Upplagan har utgått