Käsivarren erämaan ja Kilpisjärven alueen kävijätutkimus 2009-2010

Käsivarren erämaan ja Kilpisjärven alue sijaitsee Lapin läänissä, Enontekiön kunnassa. Alue käsittää Käsivarren erämaa-alueen lisäksi Kilpisjärven lähiretkeilykohteet Saanan, Tsahkaljärven, Salmivaaran, Mallan luonnonpuiston sekä Kolmen valtakunnan rajapyykin.

Käsivarren–Kilpisjärven alueella heinä-syyskuussa 2009 ja maalis-huhtikuussa 2010 toteutetulla kävijätutkimuksella pyrittiin selvittämään alueen virkistyskävijöiden perustietoja, käynnin motiiveja, paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä kävijätyytyväisyyttä. Tutkimus toimii yhtenä perusselvityksenä Saanan ja Mallan alueelle käynnistyvän hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa, alueen kestävän luontomatkailun suunnitelman laadinnassa sekä Enontekiön kunnan Kilpisjärvi 2020 -kehittämissuunnitelmassa.

Käsivarren–Kilpisjärven alueen kävijöiden keski-ikä kesällä 2009 oli 46 vuotta ja vuoden 2010 keväällä 51 vuotta. Suurin kävijäikäryhmä oli kesällä 45–54-vuotiaat, keväällä puolestaan 55–64-vuotiaat. Keväällä käyneistä puolet oli 55 vuotta täyttäneitä. Kesän 2009 kävijöistä peräti 42 % oli alueella ensimmäistä kertaa, keväällä 2010 noin viidennes. Keväällä suurimmalle osalle kyselyyn vastanneista (81 %) Käsivarren–Kilpisjärven alue oli matkan ainoa tai tärkein kohde, kun taas kesällä alue oli 61 %:lle vain yksi matkan käyntikohteista.

Maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen olivat tärkeimpiä motiiveja alueelle tuloon. Kesällä kävijöiden harrastamista aktiviteeteista suosituimpia olivat kävely, retkeily ja luonnon tarkkailu. Keväällä harrastettiin yleisimmin murtomaahiihtoa laduilla tai latujen ulkopuolella sekä luonnontarkkailua. Kesällä 65 % vastanneista viipyi alueella 1–2 vuorokautta. Keväällä viipymät olivat huomattavasti kesäaikaisia viipymiä pidempiä. Keväällä 33 % yöpyi 6–7 vuorokautta, mutta yli viikon viipyminen alueella oli harvinaista.

Alueen kävijöitä ei kesällä 2009 häirinnyt juuri mikään. Kilpisjärven matkailurakentamisen laajentumisen sekä vesitaso- ja helikopteritoiminnan katsottiin sopivan alueelle keskinkertaisesti. Keväällä 2010 pahin häiriötekijä oli moottorikelkkailu, josta jonkinasteista häiriötä koki 40 % vastanneista. Moottorikelkkailun aiheuttama haitta oli suurin kyläkeskuksen liepeillä. Keskustelua herättäneen koiravaljakkotoiminnan katsottiin sopivan alueelle melko hyvin.

Alueen ympäristön laatu ja yleinen siisteys arvioitiin pääsääntöisesti melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Tulipaikkoja toivottiin lisää Kilpisjärven lähimaastoon. Myös opasviittoja toivottiin enemmän.

Virkistyskävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset ovat vuosittain 4,3 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutukset 57 henkilötyövuotta.