Författare Niku Kalervo, Huusko Mauri, Kanerva Jouni, Prokkola Antti, Karvonen Lauri
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 1998
Sidantal 63 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja
ISBN 952-446-052-1
Sammandrag

Kienajan alue kuuluu Pellon kunnan koillisosaan ja Kolarin kunnan kaakkoisosaan kokonaispinta-alan ollessa 29 911 ha. Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu Perä-Pohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen ja Länsi-Lapin vaara-alueeseen. Topografialtaan maaston korkeus vaihtelee 160–325 m mpy. Metsät ovat osaksi metsäpalon jälkeen syntyneitä 50–80-vuotiaita männiköitä, etelänpuoleinen osa on hieman iäkkäämpää, osa metsistä on taimikkovaiheessa. Alueeseen kuuluu perustettava Kursun vanhojen metsien suojelualue. Alueella on runsaasti pieniä puroja, joissa mm. tammukka viihtyy.

Paikkatietojärjestelmän kuviotietojen, ilmakuvien, erilaisten karttojen ja osallistavan suunnittelun avulla kerättiin alueen mahdolliset arvokkaat luontokohteet, joista maastossa mitattiin niiden kuolleen puun määrä ja niiden avainbiotooppia osoittavat rakennepiirteet. Yhteensä maastossa mitattiin 75 kuviota (539 ha), joka on 2,5 % metsämaan ja 1,9 % koko maapinta-alasta. Lisäksi käytiin läpi alueen riista- ja maisemakohteet sekä alueen vanhojen metsien inventointitiedot.

Perustettavan vanhojen metsien suojelualueen kokonaispinta-ala on 446 ha (2,1 %) metsämaan alasta. Vanhoiksi metsiksi luokiteltuja metsiä tästä on 269 ha (1,0 % metsämaan pinta-alasta). Talousmetsiin luokiteltiin maastomittausten perusteella avainbiotooppeja yhteensä 46 kuviota pinta-alaltaan yhteensä 951 ha (3,3 %). Metsämaata tästä on 427 ha (2,0 % metsämaan pinta-alasta). Runsaammin avainbiotoopeiksi luokiteltiin purojen varsia, kallio-ja jyrkännealueita sekä aarnimetsiköitä. Alueelle laadittiin ekologiset käytävät yhdistämään arvokkaimmat alueet.

Suunnitelmaan sisältyy ASIO-malliin perustuva metsien luontaista dynamiikkaa koskeva tarkastelu. Alueen metsä- ja kitumaiden arvioitiin jakaantuvan ASIO-mallin luokkiin siten, että A-luokkaa on 3 %, S-luokkaa 26 %, I-luokkaa 66 % ja O-luokkaa 6 %. Luokituksen avulla pyrittiin vertailemaan metsien teoreettista puulaji ja ikärakennetta nykytilanteeseen. Vertailun perusteella asetettiin tavoitteet mm. eri puulajien osuuksiksi, koivuvaltaisten metsien osuudeksi noin 10 % (20 ha/v), sekä vanhojen metsien osuudeksi noin 6 % (1 245 ha) metsämaasta ja vuosittaiseksi kulotuspinta-alaksi noin 30 ha, joka kolmas vuosi. Luontaisen metsäpalodynamiikan avulla on myös esitetty yleiset metsänkäsittelymallit metsäpaloherkkyydeltään erilaisille kasvupaikoille. Metsienkäsittelyyn liittyy oleellisena osan myös säästöpuuston jättämisen periaatteet. Metsienkäsittelyssä tavoitteiksi otettiin lehtipuuston sekä kuolleen ja palaneen puun lisääminen.

Tuleva luonnonsuojelualue ja alueen muut luontokohteet muodostavat alueelle populaatioekologisen rakenteen, jossa yksi laajahko alue säilyttänee alueen vanhan metsien lajiston ydinpopulaatiot ja kykenee myös asuttamaan alueen muut potentiaaliset elinympäristöt. Tätä oletusta ei kuitenkaan ole suunnitelmassa testattu. Suunnitelman vaikutukset käyttöpuusuunnitteeseen on laskettu mela-ohjelman avulla Ensimmäisten 30 vuoden aikana suojelualueen vaikutus on noin 10 % sekä muiden luontokohteiden ja suunnitelman tavoitteiden vaikutus yhteensä noin 10 %. Tämän jälkeen vaikutukset häviävät, koska nuorten ikäluokkien varttuminen tuo mukanaan runsaasti vaihtoehtoisia hakkuukohteita.

Upplagan har utgått