Kivimäensalon alue-ekologinen suunnitelma

Alue-ekologinen suunnittelu on laajan metsäalueen kokonaisvaltaista suunnittelua, jolla pyritään sovittamaan yhteen erilaisia arvoja ja tavoitteita. Tämän suunnitelman tavoitteena oli kartoittaa Kivimäensalon erityisarvot ja niiden pohjalta muodostaa suunnitelma, joka mahdollistaa metsätalouden harjoittamisen luonto- ja virkistysarvoja heikentämättä.

Suunnitelma-alue sijaitsee Joroisten, Jäppilän, ja Leppävirran kuntien alueella, n. 15 km Varkaudesta länsi-luoteeseen. Alueen kokonaispinta-ala on 10 800 ha, josta talousmetsiä on 9 300 ha ja suojelumetsiä 1 500 ha. Talousmetsiin sisältyy varsinaisten metsätalousalueitten lisäksi viisi siemenviljelystä ja vuokra-alueita. Suojelumetsät koostuvat Sorsasalon, Metsälän ja Ahvenisenmäen vanhojen metsien suojelualueista, Sorsaveden rantojensuojeluohjelma-alueesta, Sorsaveden ja Ahvenisenmäen Natura 2000 -ohjelmaan esitetyistä alueista, Persepuron-Perselammen lehtojensuojeluohjelma-alueesta ja kahdesta erityisestä luonnonsuojelualueesta. Alue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen lohkoon ja Vuoksen vesistöön. Maaston korkeus vaihtelee yleensä 110180 m mpy, mutta korkein mäki kohoaa 199 metriin.

Alueen talousmetsät ovat enimmäkseen nuoria, sillä enintään 40-vuotiaiden metsiköiden osuus on 67 % metsämaan pinta-alasta. Puusto on mäntyvoittoista. Mäntyvaltaisten metsien ja mäntysekametsien osuus on 70 % talousmetsien ja 76 % suojelumetsien metsämaan pinta-alasta. Kuivahkon kankaan kasvupaikkoja on eniten: talousmetsissä 56 % ja suojelumetsissä 60 % . Lehtojen ja lehtomaisten kankaiden osuus kasvupaikoista on alueella vähäinen, noin 2 %.

Suunnitelma-alueen talous- ja suojelumetsistä on tavattu kolme valtakunnallisesti uhanalaista eläinlajia: kalasääski eli sääksi, kaakkuri ja liito-orava. Uhanalaisia kasveja: röyhysaraa, hajuheinää ja lehtopalsamia varten on perustettu erityiset luonnonsuojelualueet. Kasveista hajuheinä on valtakunnallisesti uhanalainen laji, kun taas röyhysara ja lehtopalsami ovat alueellisesti uhanalaisia lajeja. Edellä mainittujen lajien lisäksi alueella suojellaan myös metsoa rajoittamalla metsänkäsittelyä soidinpaikoilla. Talousmetsissä suurimman erityiskohderyhmän muodostavat maisema-alueet, lähinnä rantametsät. Seuraavaksi eniten pinta-alaa kertyy erilaisista luontokohteista kuten kallioista ja louhikoista, karuista soista ja puronvarsimetsistä. Alueen suurin louhikko, Kivikuru, joka maisemaltaan muistuttaa Lapin kivirakkaa, toimii myös Villi Pohjolan luontomatkailukohteena. Siellä järjestetään mm. ulkoilmakonsertteja. Kivikuru on yksi kohde kaikkiaan 55 ha:n alueesta, joka on varattu luontomatkailun kehittämiseen suunnitelma-alueella. Vanhoja, yli 100-vuotiaita metsiä oli keväällä 2000 17 % metsämaan alasta. Osuus pienenee 9 %:iin talousmetsiä uudistettaessa seuraavien neljän kymmenen vuoden aikana. Lehtimetsien pinta-alaosuus päätettiin kohottaa nykyisestä 6 %:sta 7 %:iin seuraavan kymmenvuotisjakson aikana. Tavoitteeksi asetettiin myös palaneen puun määrän lisääminen siten, että joka toinen vuosi kulotetaan 10 hehtaarin ala. Tavoitteiden ja koko suunnitelman toteutumista seurataan viiden vuoden välein.

Suunnitelman taloudellisia vaikutuksia selvitettiin MELA- hakkuulaskelmalla, johon sisältyi kolme eri vaihtoehtoa. Erityisarvojen huomiotta jättäminen kohottaisi hakkuumahdollisuuksia 5 % ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana. Myös metsälain ja luonnonsuojelulain mukaisen minimisuojelutason turvaava vaihtoehto lisäisi hakkumahdollisuuksia saman verran. Suunnitelmassa päätettiin kuitenkin panostaa hyvään metsänhoitoon ja noudattaa vaihtoehtoa, joka ottaa kaikki erityisarvot huomioon.