Korteniemen metsänvartijatila

Korteniemen uudistila perustettiin Tammelan Letkun kylään vuonna 1792. Tila joutui lopulta Turpoon sahan haltuun kuten muutkin kulmakunnan uudistilat. Korteniemi oli sahayhtiön torppana. Vastaavanlaista sahayhtiön maanomistuksen syntyä ja uudistilojen menetystä ei muualla Hämeessä tapahtunut.

Metsähallitus osti Turpoon sahan maat vuonna 1878. Sahan viimeisestä torpparista Kalle Lönngrenistä tuli Korteniemen lohkon ensimmäinen metsänvartija. Metsänvartijan velvollisuuksiin kuului kruununmetsien valvonta, metsänhoitajan avustaminen, hakkuiden valvonta ja raatelevaisten eläinten hävitys. Palkkiona hänellä oli metsänvartijatorpan tuotto sekä pieni rahapalkka.

Korteniemeen rakennettiin uusi tilakeskus 1880-luvulla. Metsähallituksella ei ollut tyyppipiirustuksia virkataloihin, mutta rakennusmateriaalien ja rakennusavustuksen turvin se vaikutti metsänvartijatorpan ulkoasuun. Korteniemen puutarha perustettiin 1910-luvulla.

Aukusti Lönngren valittiin isänsä jälkeen Korteniemen metsänvartijaksi. Uudessa ohjesäännössä vuonna 1909 metsänvartiointi miellettiin pääelinkeinoksi eikä maatalouden sivuansioksi. Metsänvartijan työkenttä laajeni valvonnan lisäksi käsittämään kaikki metsätyöt.

Liesjärven kansallispuisto muodostettiin vanhoista valtion maista vuonna 1956. Korteniemen metsänvartijatila rajattiin kansallispuistoon turvaamaan ihmisen luomien katoavien luontotyyppien ja kulttuurimaiseman säilyminen. Puiston ensimmäinen vartiomies oli Aukustin poika Aarne.

Korteniemen kulttuurimaiseman arvo on maatalouden muutosten edetessä kasvanut. Rakennukset on suojeltu, ja vanhan pihapiirin hoitoa jatketaan perinteisin menetelmin.