Författare Salo Eveliina, Huttunen Maija, Nordic Maritime Group Oy
Utgivare Metsähallitus, Helsinki, 2025
Sidantal 90 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 257
ISSN-L 1235-6549
ISBN 978-952-377-133-8 (pdf)
Sammandrag

Tämä raportti on tuotettu osana Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämää LIFE-IP Biodiversea -hanketta (A 9.3.). Raportin tavoitteena oli selvittää mahdollisia kulttuuriperintöesiintymiä kahdella luontodirektiivin mereisellä luontotyypillä, joilla toteutetaan meriluonnon kunnostus- ja ennallistamistöitä Biodiversea-hankkeessa. Tarve parantaa merellisten elinympäristöjen tilaa aktiivisella ennallistamisella kasvaa jatkuvasti. Tietoisuus näiden ennallistettavien elinympäristöjen sisältämästä kulttuuriperinnön määrästä, laadusta ja suojelutarpeista on kuitenkin rajallista. Raportin tavoitteena on esittää toimenpiteet Suomen rannikolla ja merialueilla sijaitsevien kunnostuskohteiden kulttuuriperintöarvojen huomioimiseksi ja turvaamiseksi sekä toimia ohjeena kunnostuskohteen suunnittelijalle. Raportti pyrkii erottamaan eri tutkimusalueiden kulttuuriperintöarvoja huomioiden luontotyyppien erityispiirteet merialueittain. Raportin on laatinut Metsähallitukselle meriarkeologiseen tutkimukseen erikoistunut konsulttiyritys Nordic Maritime Group Oy.

Raportin ensimmäinen osa sisältää analyysin jokisuistojen ja rannikon laguunien nykyisistä kulttuuriperintöarvoista sekä yleisen ohjeistuksen siitä, miten kulttuuriperintöarvoja tulisi huomioida näitä alueita ennallistettaessa. Tutkimuksessa Suomi on jaettu maantieteellisesti kolmeen Manner-Suomen rannikon alueeseen: Pohjanlahti (ja maankohoamisrannikko), Saaristomeri ja Suomenlahti, joissa kussakin käsitellään alueelle tyypillisten ja potentiaalisten kulttuuriperintöarvojen sijoittumista luontodirektiivin luontotyypeille jokisuistot ja rannikon laguunit. Tietoa mahdollisista ja tyypillisistä kulttuuriperintöarvoista kerättiin 57 jokisuistosta ja 7198 rannikon laguunista. Analyysissa käytettiin VELMU-tietokannan tietoja luontotyyppien esiintymistä ja eri tietokannoista saatuja tietoja tunnetuista arkeologisista havainnoista.

Raportin toisessa osassa arvioidaan kulttuuriperintöpotentiaalia kohdekohtaisesti seitsemällä meriluonnon ennallistamiskohteella, joista yksi kuuluu jokisuistoihin ja kuusi rannikon laguuneihin. Nämä kohteet on tunnistettu mahdollisiksi ennallistamispilottialueiksi Biodiversea-hankkeessa. Kulttuuriperintöpotentiaalin arviointi perustui olemassa olevaan tietoon, kuten historialliset karttoihin, arkistolähteisiin ja kirjallisuuteen. Suosituksia toimenpiteistä, joilla huomioidaan mahdolliset kulttuuriperintökohteet ennallistamissuunnittelussa, annettiin myös kullekin pilottialueelle. Raportin ensimmäisessä osassa tutkituista 57 jokisuistoalueesta 78 %:lla alueista oli kirjattuja havaintoja kulttuuriperintökohteista (yhteensä 194 kohdetta), joista 13 % sijaitsi vedessä. Tutkituista rannikon laguuneista löytyi yhteensä 528 kulttuuriperintökohdetta. Noin kymmenesosassa näistä alueista oli havaintoja kulttuuriperinnöstä vesiympäristössä. Pääasiassa molemmissa luontodirektiivin luontotyypeissä löydetyt kohteet liittyivät vanhoihin asutuksiin ja puolustukseen, kalastukseen ja metsästykseen liittyviin rakenteisiin sekä merenkulkuun, kuten haaksirikkoihin. Yleisesti ottaen alueilla oli eroja: maankohomaisen vuoksi vanhempia jäänteitä on kirjattu Pohjanlahden alueella vähemmän verrattuna muihin kahteen merialueeseen.

Kulttuuriperinnön arviointi Biodiversea-hankkeen mahdollisissa ennallistamiskohteissa paljasti, että erityisesti Loviisan Ahvenkoskenlahdella on suuri potentiaali uusille kulttuuriperintöhavainnoille. Myös Pyhämaan Hauinlahdella on mielenkiintoinen historia, ja siellä on todennäköistä löytää lisää kalastukseen liittyviä esineitä. Yleisesti kohteista oli saatavilla vain niukasti kulttuuriperintöä koskevia tietoja, joten raportin laatijoiden ei ollut mahdollista asettaa kohteita paremmuusjärjestykseen niiden kulttuuriperintöpotentiaalin perusteella. Paikkansapitävää tietoa saadaan vain tutkimalla maaperää ja vesistön pohjaa. Luonnon ennallistamishankkeiden tuloksena voidaan tehdä tärkeitä arkeologisia löytöjä erityisesti kohteilla, joilla on mielenkiintoinen historia.