Luontoon johtaa monta polkua – kansallispuisto- ja retkeilyalueverkosto muuttuvassa toimintaympäristössä

Tämä selvitys muodostaa tietopohjan ja yhteisen suunnan Metsähallituksen kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja muiden valtion maiden virkistys- ja luontomatkailuverkoston kehittämiselle tulevina vuosina. Tavoitteena on kestävä, saavutettava ja kokonaisuutena toimiva alueverkosto, joka perustuu kansallisiin strategioihin, tutkimustietoon, paikkatietoon, kysyntään ja alueiden erilaisiin rooleihin. Selvitys tukee päätöksentekoa, priorisointia ja resurssien kohdentamista muuttuvassa toimintaympäristössä.

1. Alueverkostoa tarkastellaan valtakunnallisena kokonaisuutena
   Kansallispuistot, valtion retkeilyalueet, muut suojelualueet, virkistysmetsät, virkistysalueet ja monikäyttömetsät muodostavat verkoston, jossa eri aluetyypeillä on erilaisia tehtäviä. Alueiden roolien selkeyttäminen auttaa tunnistamaan, miten eri alueet täydentävät toisiaan virkistyskäytön, luontomatkailun, luonnonsuojelun ja alueellisen kehittämisen näkökulmista.
2. Kehittäminen perustuu laajaan tietopohjaan
   Suunnittelun lähtökohtina ovat muun muassa paikkatieto, käynti- ja kysyntätieto, saavutettavuus, nykyinen palveluvarustus, alueiden luontoarvot sekä maankäytön tarpeet. Näiden avulla arvioidaan, missä virkistys- ja matkailukäytön potentiaali on suurinta, missä palveluja on tarkoituksenmukaista ylläpitää tai kehittää ja missä käyttöä on sovitettava erityisen huolellisesti yhteen luonnonsuojelun tavoitteiden kanssa.
3. Palveluja kohdennetaan vaikuttavammin
   Kaikkia kohteita ei voida kehittää samalla tavalla tai samalla palvelutasolla. Kehittämisen painopiste on laadussa, vaikuttavuudessa, turvallisuudessa, saavutettavuudessa ja kestävyydessä. Palveluja kohdennetaan sinne, missä niillä on suurin merkitys kävijöille, alueelliselle vaikuttavuudelle ja koko verkoston toimivuudelle.
4. Kansallispuistot ja valtion retkeilyalueet muodostavat verkoston ytimen
   Kansallispuistot ja valtion retkeilyalueet ovat palvelutarjonnan keskeinen perusta, mutta niiden kehittämistarpeet eroavat toisistaan. Kansallispuistoissa korostuvat muun muassa käyttöpaineen hallinta, saavutettavuus, palvelujen laatu ja maankäytön yhteensovittaminen. Valtion retkeilyalueilla keskeistä on roolin kirkastaminen, tunnettuuden vahvistaminen, palvelutason kehittäminen sekä yritysyhteistyön ja muiden investointien tukeminen.
5. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää priorisointia ja yhteistyötä
   Virkistyskäytön ja luontomatkailun kysyntä monipuolistuu, ilmastonmuutos vaikuttaa käyttökausiin ja huollettavuuteen, asiakasturvallisuuden vaatimukset korostuvat ja resurssien kohdentamiselta edellytetään aiempaa suurempaa vaikuttavuutta. Tavoitteena on alueverkosto, jossa kysyntää voidaan ohjata nykyistä paremmin koko verkoston sisällä ja jossa virkistys-, matkailu-, erä- ja suojelutavoitteet sovitetaan yhteen. Tämä edellyttää ajantasaista tietoa, seurantaa ja tiivistä yhteistyötä kuntien, yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa.

Kokonaisuutena tavoitteena on kehittää virkistys- ja luontomatkailuverkostoa entistä selkeämmin kokonaisuutena, jossa huomioidaan kysyntä, saavutettavuus, palveluvarustus, luontoarvot, alueiden erilaiset roolit, yhteistyö ja käytettävissä olevat resurssit.