Metsien monimuotoisuuden arviointi. Osa 3. Pisteytys- ja optimointimenetelmät – MoniWin ja MoniOpti

Metsien monimuotoisuuden arviointi -hanke aloitettiin vuonna 1993 Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksenyhteistyönä. Myös metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja maa- ja metsätalousministeriö osallistuivathankkeeseen.

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää maastoinventointien, kaukokartoituksen ja paikkatietojärjestelmienyhteiskäyttöön perustuvia käytännönläheisiä menetelmiä metsäluonnon monimuotoisuuden arviointia ja seurantaavarten.

Hanke jakaantuu kolmeen osaan: metsän laatua ja alueellista arvoa kuvaavien monimuotoisuuden indikaattorienvalintaan sekä menetelmän kehittämiseen.

Tässä raportissa kuvataan hankkeen kolmas osa eli monimuotoisuuden arviointimenetelmä. Menetelmä perustuuyksittäisten metsäkuvioiden ja metsäalueiden arviointiin rakennepiirteiden ja lajien sekä elinympäristöjen pinta-alojenja pirstoutuneisuuden perusteella. Menetelmään sisältyy maastokartoitusohje sekä pisteytys- ja optimointimenetelmätMoniWin ja MoniOpti. Menetelmien käyttöä havainnollistetaan Ilomantsin Koitajoen alue-ekologisensuunnittelun aluetta esimerkkinä käyttäen.

Pisteytysmenetelmällä (MoniWin) metsäkuviot laitetaan elinympäristötyypeittäin arvojärjestykseen kuvionindikaattorien arvojen ja arvosummien avulla. Monitavoitteisella heuristisella optimointimenetelmällä (MoniOpti)haetaan asetetut ekologiset ja taloudelliset tavoitteet mahdollisimman hyvin saavuttavien kuvioiden joukko. Tavoitteitavoi olla useita ja ne voivat liittyä metsäkuvioiden laatuun, määrään ja sijaintiin. Kustannuksina voidaankäyttää esimerkiksi todellisia taloudellisia kustannuksia, kuvioiden määrä tai pinta-alaa. Käytännössä laaditaanvaihtoehtoisia tavoitesuunnitelmia joita vertaillaan toisiinsa. Elinympäristöt, käytettävät indikaattorit ja tarkasteltavakuvioryhmä sekä indikaattorien painokertoimet voidaan määritellä molemmilla ohjelmilla hyvin vapaasti.

Monimuotoisuuden arviointimenetelmää testattiin Metsähallituksessa osana alue-ekologista metsäsuunnitteluavuosina 1995–1996. Testauksen jälkeen menetelmään valitut indikaattorit ja maastokartoitusohje sovitettiin yhteenMetsähallituksen paikkatietokannan (PATI) tietosisällön kanssa. Vuonna 1997 menetelmän pohjalta kehitettyMoniWin ohjelma liitettiin osaksi Metsähallituksen tiedonhallintajärjestelmää. Menetelmää käytetään alue-ekologisessametsäsuunnittelussa Metsähallituksen hallinnoimilla mailla. Ohjelmaa päivitetään ja kehitetään ekologisen ja menetelmällisen tutkimustiedon karttuessa.