Mielipiteitä metsästyksestä valtion mailla

Valtion maille metsästysluvan hankkineet metsästäjät tekevät metsästyskauden päätyttyä saalisilmoituksen Metsähallitukselle. Sen yhteydessä metsästäjät voivat antaa myös sanallista palautetta siitä, miten he ovat kokeneet Metsähallituksen palvelut, metsästysalueet ja metsästysmahdollisuudet. Tämä raportti sisältää metsästäjien Metsähallitukselle antamaa palautetta metsästysvuosilta 2004–2005, 2005–2006 ja 2006–2007. Aineiston keskeinen sisältö on analysoitu laadullista sisällönanalyysia käyttäen. Sisältöä esitellään sekä numeerisesti että suorien sitaattien avulla. Metsästäjien asiakastyytyväisyyttä tarkastellaan myös metsästäjien antamien arvosanojen avulla käyttäen apuna aiemmin kerättyä aineistoa. Lopuksi pohditaan palautteen merkitystä ja sitä, miten siihen tulisi suhtautua Metsähallituksessa.

Saadun palautteen perusteella Metsähallituksen metsästysasiakkaat arvostavat metsästysalueellaan erämaisuutta. Metsälle lähdetään rentoutumaan. Saaliitta jääminen harmittaa jonkin verran, mutta koiran kanssa työskentely ja luonnosta nauttiminen korvaavat osan pettymyksestä. Saalistakin toki arvostetaan ja riistakantojen vähyys ja saaliitta jääminen voivat olla yksi syy siihen, että Metsähallitukselle annetussa palautteessa oli paljon arvostelua. Metsästysasiakkaat arvostelevat metsästyslupatyyppejä, niiden hintatasoa ja saaliskiintiöitä, sekä mm. metsien käsittelyä ja riistakantojen tilaa. Metsästäjät kokevat tuttujen metsästysmetsien rakennemuutoksen hyvin negatiivisesti. Siellä missä kuntalaisilla on vapaa metsästysoikeus valtion mailla paikalliset korostavat tietämystään riistakantojen kestävästä verotuksesta ja arvostelevat etelästä tulevia ”turistimetsästäjiä”. Nämä muualta tulleet taas arvostelevat paikallisia sekä ylilyönneistä että piittaamattomuudesta.

Arvostelun runsauteen voi olla useita syitä. On mahdollista, että saalisilmoituksen palauteosiota pidetään nimenomaan kritiikinantokanavana eli vain ne metsästäjät kirjoittavat palautetta, jotka eivät ole olleet tyytyväisiä kokemuksiinsa. Asioihin tyytyväiset eivät ehkä pidä tärkeänä kirjoittaa palautekohtaan mitään. Voidaanko tämän perusteella olettaa, että se suuri joukko, joka ei kirjoita palautetta, on itse asiassa tyytyväinen valtion mailla metsästettyään?

Arvostelu voi olla myös oikeutettua ja siihen pitää etsiä syitä Metsähallituksen toiminnasta. Lupamyynnissä käytössä ollut porrastettu puhelinmyynti, internet-myynti ja muutamat Metsähallituksen palvelupisteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi lupamyynnin kanaviksi. Ongelmat on kartoitettu ja niihin on haettu ja haetaan ratkaisua mm. teleoperaattorien kanssa. Lupamyyntiä on kehitetty porrastusta lisäämällä ja siirtymällä myös keväällä alkavaan myyntiin loma- ym. järjestelyjä helpottamaan. Myös eräiden lupamuotojen, kuten jänislupien kännykkämyyntiä ryhdytään kokeilemaan kuluvana vuonna.

Kaikkiin asioihin ei ole mahdollista puuttua, ei ainakaan kovin nopeasti. Tällaisia ovat mm. riistakantojen kehitys ja kannanvaihtelut sekä elinympäristöjen muuttuminen. Valtion mailla metsästävien odotukset ja tarpeet ovat myös moninaisia ja usein jopa keskenään ristiriitaisia. Oikeat epäkohdat pyritään oikaisemaan. Näiden paikantamisessa saalisilmoituksen yhteydessä annettava palaute on ensiarvoisen tärkeää.