Författare Metsähallitus
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2006
Sidantal 92 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 5
ISSN-L 1796-2943
ISBN 952-446-478-0 (painettu), 952-446-479-9 (pdf)
Sammandrag

Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty Mietoisten kunnassa sijaitsevalle Mynälahden perukan eli Mietoistenlahden alueelle. Suunnittelualue kattaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen, ja sen pinta-ala on 507 ha. Maata ja vettä alueella omistavat valtion lisäksi myös yksityiset maanomistajat. Vuoden 2003 lopussa vain kolmasosa suunnittelukohteesta oli perustettu luonnonsuojelualueeksi. Suunnitelma ohjaa alueelle perustettavien luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännöksiä ja järjestyssääntöjä. Valtion maille perustettavista suojelualueista vastaa yleisesti Metsähallitus ja yksityismaiden suojelualueiden suojelumääräysten valvonta kuuluu lakisääteisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.

Lahden tärkein luonnonsuojelullinen arvo perustuu sen linnustoon. Lahti kuuluu kansalliseen suojelualueverkostoon ja eurooppalaiseen Natura 2000 -verkostoon runsaan ja monipuolisen linnuston perusteella. Erityisesti muuttoaikoina lahdella levähtää useita suojeltavia ja harvinaisia lintulajeja. Myös pesimälinnustoon kuuluu monia suojeltavia ja vähälukuisia lajeja. Lahden arvoa korostaa sen luonne yleisesti harvinaistuneen rantaniittylinnuston, erityisesti äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun etelänsuosirrin, potentiaalisena pesimäalueena. Alueen luonnonsuojelullisten arvojen lisäksi lahdella on tärkeä merkitys virkistyskäyttöalueena. Kalastusta ja metsästystä harrastavat erityisesti paikkakuntalaiset. Kalastus tarjoaa myös sivutuloja muutamille ihmisille. Lahden arvo retkeilykohteena on lisääntynyt viime vuosina ja lahdella käy nykyään runsaasti lintu- ja luontoharrastajia.

Alueen hoidon ja käytön tavoitteet on määritelty ensisijaisesti linnuston ja sen elinympäristön turvaamiseksi. Lahden perinteiset käyttötavat säilytetään alueella, mutta niitä ohjataan luontoarvot huomioon ottaen. Suunnitelman mukaisesti aluetta hoidetaan pääosin perinteisillä käyttötavoilla laiduntamalla ja niittämällä. Avoimina rantaniittyinä hoidetaan 124 ha:n alaa; nykyisin hoitoalaa on jo 117 ha. Alueen luotoja, Aukkokaria ja Kuustonkaria, hoidetaan avoimina lintuluotoina. Kuustonlahden perukkaa hoidetaan avoimena vesialueena. Luonnontilaisiksi ilman hoitoa jätetään ruovikkoalueita ja pääosin alueen metsiköt, mutta Vasikkahaan metsää ennallistetaan kevyellä aukotuksella 2 ha:n alalta.

Vesillä ja rannoilla liikkumista ohjataan liikkumisrajoituksilla, joihin liittyy muutamia poikkeuksia. Yleisesti Laajoen itäpuoli, Mynäjoen suiston hoitoniityt sekä Aukkokari ja Kuustonkari rauhoitetaan liikkumiselta sekä pesimä- että muuttokausiksi 1.3.-30.11. Laajoen länsipuolella ranta-alueella liikkuminen kielletään 1.3.-15.7. Vesillä liikkuminen rajoitetaan koko Aukkokarin pohjoispuolelta kevätmuuton ajaksi. Kumiruonan venesatama veneenlaskupaikkoineen tarjoaa meriyhteyden myös rajoitusaikana. Vesilintumetsästys sallitaan Laajoen länsipuolella ja Mynäjoen suiston nykyisellä suojelualueella. Pienpetopyynti laajennetaan koko alueelle ja pyynti tehdään periaatteessa liikkumisrajoitusten puitteissa.

Alueelle ei varusteta uusia kohteita retkeilyyn. Alueella on nykyään kaksi lintutornia, lintulava, luontopolku ja luontotupa. Tätä nykyistä palveluvarustusta kehitetään liikuntaesteisten retkeilymahdollisuuksien parantamiseksi. Hyvä palveluvarustus ja Turun läheisyys tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden alueen luontomatkailun kehittämiseen ja opetuskäytön laajentamiseen.

Elektronisk publicering
Tillgänglig i tryckt format
Pris 0 €