Oriveden-Pyhäselän Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu Oriveden-Pyhäselän saaristot -nimiselle Natura 2000 -alueelle ja sen yhteyteen perustetuille luonnonsuojelualueille. Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, Savonlinnan, Kiteen, Rääkkylän, Liperin ja Joensuun kunnissa. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 16 067 ha, josta 93 % on vettä. Natura-alueen tärkein suojeluperustelaji on erittäin uhanalainen saimaannorppa.
Natura-alueen valtionmaat on perustettu Oriveden-Pyhäselän luonnonsuojelualueeksi valtioneuvoston asetuksella Saimaan luonnonsuojelualueista (441/2014). Metsähallituksen hallinnassa ovat lisäksi suojelualueen perustamisen jälkeen Luontopalvelujen hallintaan siirtyneet, suojeluun varatut maa-alueet sekä osittain Natura-alueen sisään rajautuvat Savonselän, Paasselän ja Pyhäselän yleisvesi-alueet. Suunnittelualueella on 16 yksityistä luonnonsuojelualuetta ja n. 400 ha muuta yksityismaata, josta pääosalla Natura-ohjelmaa toteutetaan luonnonsuojelualueen perustamisen sijaan maankäyttö- ja rakennuslain, maa-aineslain ja maastoliikennelain mukaisella ohjauksella. Yksityisten vesialueiden suojelutavoitteet toteutetaan vesi-, vesiliikenne- ja kalastuslain mukaisella ohjauksella sekä sopimuk-sin. Saimaannorpalle vaarallisten kalanpyydysten ja kalastustapojen käytön ja kevätaikaisen verkkokalastuksen kieltävät kalastusrajoitukset (VA 259/2016, sopimukset) ovat voimassa koko suunnittelualueella. Suunnittelualueeseen kuuluu valtakunnallisten rantojen-, harjujen- ja lehtojensuojeluohjelmien kohteita. Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa toimintaa valtion alueilla. Natura-alueen yksityisten maiden ja vesien osalta suunnitelma on suositusluontoinen ja tuo maanomistajille tietoa Natura-verkoston suojelutavoitteiden huomioonottamisesta. Suunnitelma on laadittu osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.
Vuoksen vesistöön kuuluvat Orivesi ja Pyhäselkä ovat Saimaan pohjoisimmat järvialtaat ja saimaannorpan pohjoisin lisääntymisalue, jonka talvikannan kooksi arvioidaan 9-13 norppaa. Lajin elinpiirin pohjoisilla reuna-alueilla norppien määrä ehti viime vuosikymmeninä taantua vain muutamiin yksilöihin, mutta vuoden 2016 pesälaskennoissa todetut viisi syntynyttä kuuttia antavat viitteitä kehityssuunnan kääntymisestä. Norpan ohella alueen harvalukuiset luodot ovat tärkeitä pesimäalueita suurjärvien lokki- ja vesilinnustolle. Hyvässä tilassa säilyneessä vesistössä elävät mm. Saimaan järvilohi ja taimen. Alueella on merkitystä etenkin harju- ja lehtoluontotyyppien suojelun sekä järviluonnon suojelun kannalta.
Suunnittelualueella korostuu vesistöihin liittyvä virkistyskäyttö ja pienimuotoinen luontomatkailu. Etenkin Jänisselän ja Tikanselän alueilla on eri toimijoiden ylläpitämää veneilijöille suunnattua palveluvarustusta. Metsähallituksella on yksi huollettu rantautumispaikka Pyhäselän Pienessä Pyhäsaaressa.
Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on tunnistaa ja sovittaa yhteen Natura-alueen keskeiset suojelu- ja käyttöarvot ja -tarpeet niin, että luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelun, virkistys- ja muun käytön sekä valtion maiden eri käyttäjäryhmien näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Suunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä pyritään edistämään saimaannorppakannan suotuisaa kehitystä sekä säilyttämään ja parantamaan alueella esiintyvien direktiiviluontotyyppien ja muiden keskeisten arvojen tilaa. Suunnitelmakausi on noin 15 vuotta. Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu Euroopan komission LIFE-rahoituksella (Saimaannorppa-LIFE, LIFE12NAT/FI/000367).
