Författare Karlin Anni
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2012
Sidantal 57 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 177
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-446-976-0 (pdf)
Sammandrag

Vuonna 1991 perustettu Perämeren kansallispuisto sijaitsee Lapissa, Kemin ja Tornion kaupunkien ulkosaaristossa. Kansallispuistoon kuuluu noin 30 maankohoamisen muovaamaa saarta ja luotoa. Kansallispuiston pinta-ala on 157 km², josta maata 2,5 km². Vuosittain Perämeren kansallispuistossa vierailee noin 10 000 kävijää.

Perämeren kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 3.6.–11.8.2012. Tutkimuksella selvitettiin puiston kävijärakenne ja käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen sekä kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia.

Kävijöistä suurin osa oli kotimaasta ja yli puolet kaikista kävijöistä tuli Kemistä ja Torniosta. Ulkomaisista kävijöistä suurin osa oli ruotsalaisia. Suosituin käyntikohde oli Selkä-Sarvi, jossa kävi 94 % vastaajista. Suurin kävijäryhmä oli 45–54-vuotiaat ja vastaajien keski-ikä oli 50 vuotta. Useimmiten puistoon saavuttiin 2–5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä.

Kansallispuistossa yöpyi 70 % vastaajista ja heistä 83 % yöpyi veneessä. Yöpyjien suurta määrää selittää puiston suhteellisen vaikea saavutettavuus ja Selkä-Sarven suojasatama, josta löytyy sauna ja muut palvelut. Yöpyjät viipyivät alueella keskimäärin 2 vuorokautta ja päiväkävijät 4,3 tuntia. Vastaajista 74 % oli vieraillut kansallispuistossa aiemmin. Heinäkuussa alueelle saapui 62 % vastaajista.

Tärkeimpiä syitä vierailla Perämeren kansallispuistossa olivat rentoutuminen, maisemat, luonnon kokeminen ja yhdessäolo oman seurueen kanssa. Suosituimmat harrastukset kansallispuistossa olivat kävely, saunominen, veneily ja luonnon tarkkailu.

Kävijöiden odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä hyvin. Parhaiten odotuksia vastasi luonnonympäristö. Kävijät olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä palveluiden ja rakenteiden määrään ja laatuun, mutta kehitettävää on etenkin yrittäjien tuottamissa palveluissa. Kiitosta keräsivät erityisesti merkityt veneilyväylät, laiturit sekä polttopuut tuvilla ja huolletuilla tulentekopaikoilla. Kävijöitä häirinneitä tekijöitä oli hyvin vähän.

Vapaamuotoista palautetta annettiin pääasiassa kansallispuiston satamista, laitureista, saunoista ja tulentekopaikoista. Suurin osa palautteesta oli kehittämisehdotuksia. Kävijät toivovat kansallispuistoon erityisesti toista suojasatamaa ja katettuja tulentekopaikkoja.

Perämeren kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat noin 0,2 miljoonaa euroa ja 3 henkilötyövuotta.