Författare Jylänki Tanja
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2020
Sidantal 57 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 253
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-295-267-7 (pdf)
Sammandrag

Vuonna 1991 perustettu Perämeren kansallispuisto sijaitsee Lapissa, Kemin ja Tornion kaupunkien ulkosaaristossa. Kansallispuistoon kuuluu noin 30 maankohoamisen muovaamaa saarta ja luotoa. Kansallispuiston pinta-ala on 157 km², josta maata 2,5 km². Vuosittain Perämeren kansallispuistossa vierailee noin 6 000 kävijää.

Perämeren kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 17.6.-31.8.2019. Tutkimuksella selvitettiin puiston kävijärakenne ja käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen sekä kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia.

Kävijöistä suurin osa oli kotimaasta. Suosituimmat käyntikohteet olivat Selkä-Sarvi ja Pensaskari. Suurin ikäryhmä oli 55-64-vuotiaat. Useimmiten puistossa vierailtiin 2-5 hengen seurueessa, joka koostui oman perheen jäsenistä. Vastaajista hieman alle puolet oli päiväkävijöitä ja 58 % yöpyjiä. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin 4 tuntia ja yöpyjät 3 vuorokautta. Vastaajista 61 % oli vieraillut kansallispuistossa aiemmin. Heinäkuussa saapui alueelle 43 % vastaajista. Tärkeimpiä syitä saapua Perämeren kansallispuistoon olivat luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen. Perämeren kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde 68 %:lle kävijöistä.

Kävijöiden odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä hyvin. Parhaiten odotuksia vastasi luonnonympäristö. Kävijät olivat suurimmaksi osin tyytyväisiä kansallispuiston palveluiden ja rakenteiden määrään ja laatuun. Tyytyväisyys palveluihin ja rakenteiden määrään ja laatuun on noussut merkittävästi vuodesta 2012. Tästä voidaan päätellä, että alueella tehdyt uudistukset ja rakenteiden ylläpito ovat tuottaneet tulosta. Kiitosta keräsivät erityisesti Selkä-Sarven satama ja sauna sekä polttopuut huolletuilla tulentekopaikoilla. Kävijöitä häirinneitä tekijöitä oli hyvin vähän.

Vapaamotoinen palaute koski useimmiten venekyytien lisäämistä ja kansallispuiston saavutettavuuden parantamista. Pensaskarin päiväkäyntilaiturista toivottiin uutta suojasatamaa, jotta Selkä-Sarven kävijäpainetta saataisiin jaettua muiden saarten kesken. Vuokratupien palvelutasoa sekä kehuttiin että moitittiin. Alueen sääntöjä ja opasteita toivottiin selkeytettäväksi ja muille kielille käännettynä.

Perämeren kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat 356 509 euroa ja työllisyysvaikutukset 3 henkilötyövuotta.