Författare Pääkkölä Annu
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2020
Sidantal 69 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 255
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-377-001-0 (pdf)
Sammandrag

Petkeljärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1956. Puisto sijaitsee Ilomantsin kunnassa Pohjois-Karjalassa, ja se on 6,7 km2:n pinta-alallaan Suomen pienin kansallispuisto. Viime vuosina kansallispuistoon on tehty 18 000-20 000 käyntiä vuodessa. Puiston suosituimmat kohteet ovat Petkeljärven retkeilykeskus lähialueineen sekä Kuikan kierros.

Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin touko-syyskuussa 2018. Kävijätutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia, käytön alueellista ja ajallista jakautumista, kävijöiden kokemuksia palveluista ja niiden kehittämistarpeista sekä kävijätyytyväisyyttä. Tutkimuksella kartoitettiin myös käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia.

Valtaosa kävijöistä saapui puistoon lähikuntien alueelta, Ilomantsista sekä pääkaupunkiseudulta. Yli puolet kävijöistä oli tutustumassa kansallispuistoon ensimmäistä kertaa ja kansallispuisto oli heille yksi kohde matkan varrella. Päiväkävijöitä ja yöpyjiä oli lähes yhtä paljon. Vierailullaan kansallispuistossa päiväkävijät viipyivät tavallisesti hieman alle 4 tuntia ja yöpyjät reilut 2 vuorokautta. Tyypillisimmät kävijät kansallispuistossa olivat iältään noin viisikymppisiä ja korkealle kouluttautuneita. He tulivat alueelle pienessä seurueessa, useimmiten oman perheen jäsenen kanssa. Vajaalla viidenneksellä vastaajista oli mukanaan alle 15-vuotiaita lapsia.

Petkeljärven kansallispuistoon tultiin kävelemään, tarkkailemaan luontoa ja katsomaan maisemia. Puistossa myös retkeiltiin ja käytiin kahvilassa. Tärkeimpiä syitä saapua puistoon olivat luonnosta nauttiminen, rentoutuminen, henkinen hyvinvointi sekä poissaolo melusta ja saasteista. Vierailullaan kävijät patikoivat noin 9 kilometrin matkan. Puistossa liikuttiin jonkin verran myös vesillä. Kansallispuiston kävijät kokivat vierailun vaikuttaneen erittäin positiivisesti heidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa.

Petkeljärven kansallispuiston kävijät arvioivat kuluttaneensa keskimäärin 62 € käyntiinsä liittyviin menoihin. Eniten rahaa käyttivät lähialueen ulkopuolelta saapuvat kotimaiset majoittujat, jotka arvioivat kuluttaneensa käynnillään keskimäärin 93 €. Kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat lähes 1,1 milj. euroa ja työllisyysvaikutukset noin 12 henkilötyövuotta.

Vastaajat olivat puistoon yleisesti erittäin tyytyväisiä. Valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,39, mikä on korkeimpia viime aikoina julkaistuista kävijätutkimuksista. Palvelurakenteista tyytyväisimpiä oltiin pysäköintipaikkoihin, polkureitistöön, maantienvarsien opastukseen sekä yleiseen siisteyteen. Eniten toivomisen varaa oli tiestön kunnossa. Kaiken kaikkiaan kävijöiden odotukset toteutuivat erittäin hyvin suhteessa luonnonympäristöön, reitteihin, rakenteisiin ja harrastusmahdollisuuksiin.

Mera information

Julkaisun liite 6 Kyselylomake ei ole saavutettava.