Pohjois-Päijänteen alue-ekologinen suunnitelma
Alue-ekologinen suunnittelu on osa Metsähallituksen suunnittelujärjestelmää, sijoittuen luonnonvara- ja toimenpidesuun-nittelunväliin. Alue-ekologisen suunnittelun avulla pyritään turvaamaan talousmetsien monimuotoisuuden säilyminen sekäsovittamaan yhteen metsien ja metsäluonnon erilaiset käyttömuodot. Tavoitteena on metsien talous- ja virkistyskäytön oh-jaaminensiten, että alueella luontaisesti esiintyvien eliölajien säilyminen ja leviämismahdollisuudet turvataan.
Suunnittelualue sijaitsee Hankasalmen, Jyväskylän mlk:n, Jämsän, Jämsänkosken, Keuruun, Korpilahden, Laukaan, Leivon-mäen,Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Sumiaisten, Suolahden, Toivakan, Vilppulan ja Virtain kuntien alueella Keski-Suomessaja Pirkanmaalla. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 21 200 ha. Talousmetsiä on 15 200 ha, josta on metsä-maata13 700 ha. Erilaisia suojelualueita ja suojeluohjelmiin kuuluvia alueita on 5 000 ha, josta on metsämaata 3 600 ha.Siemenviljelyksiä kuuluu suunnittelualueeseen 1 000 ha. Maat ovat varsin hajanaisina kappaleina pitkin suunnittelualuetta,laajimmat yhtenäiset maa-alueet ovat Korpilahdella ja Leivonmäellä.
Suunnittelualueen etelä- ja lounaisosat kuuluvat Hämeen viljely- ja järvimaan alueeseen, muut osat itäiseen Järvi-Suomeen.Päijännettä ympäröiville alueille on tyypillistä suuret korkeuserot, kalliokkoalueet, metsien runsaus ja rehevyys sekä soidenvähäisyys. Pohjois-Hämeen järviseutuun kuuluvilla alueilla maasto on korkeussuhteiltaan vaihtelevaa, järvien rikkoma,metsäistä mutta soisempaa kuin Päijänteen seutu. Leivonmäen kunnan alue kuuluu Savonselän seutuun. Suuria korkeus-vaihteluitaei ole ja alueella on runsaasti soita. Suunnittelualueen maista on soita 28 %. Suopinta-alasta on korpia 38 %,rämeitä 58 % ja nevoja 4 %. Tuoreita ja sitä rehevämpiä kasvupaikkoja on 55 % soiden ja kankaiden yhteenlasketusta pinta-alasta.Mäntyvaltaisia metsiä on 59 % metsämaan pinta-alasta. Kaksi kolmasosa metsistä on alle 60-vuotiaita.
Paikkatietojärjestelmän kuviotietojen, ilmakuvien, erilaisten karttojen, osallistavan suunnittelun ja muiden tietolähteidenavulla selvitettiin potentiaaliset luontokohteet, jotka inventoitiin maastotyönä. Maastoinventointeja tehtiin noin 17 %:llatalousmetsien maa-alasta. Inventoinneissa selvitettiin kuviokohtaisesti luontokohteet, lahopuuston määrä ja indikaattorilajit.Biologi kävi tekemässä tarkemman inventoinnin osalla kohteista. Hankitun tiedon perusteella suunniteltiin ekologinen ver-kosto,joka muodostuu suojelualueista, lajiesiintymistä, arvokkaista luontokohteista, ekologisista yhteyksistä ja monimuotoi-suudenlisäämisalueista. Lisäksi määriteltiin maisema- ja riista-alueet.
Talousmetsissä on arvokkaita luontokohteita yhteensä 631 ha (4,2 %), josta on metsämaalla 458 ha (3,1 %). Luontokohde-tyypeistämetsämaalla on eniten puronvarsimetsiä, vanhoja metsiä, karuja soita, reheviä korpia, kalliometsiä, lammen reu-nametsiäja lehtoja. Kun kitu- ja joutomaat lasketaan mukaan on pinta-alallisesti suurin luontokohdetyyppi karut suot. Talo-ustoiminnanulkopuolelle jääviä alueita on talousmetsien metsämaalla yhteensä 560 ha (3,8 %). Kun suojelualueet lasketaanmukaan, on toiminnan ulkopuolisia alueita metsämaalla yhteensä 4 182 ha (22,8 %). Suunnitelmassa on asetettu vanhojenmetsien osuuden tavoitteeksi 16 % viidenkymmenen vuoden päästä. Vastaava tavoite lehtipuuvaltaisten metsien osuudelleon 9 % ja lehtipuun osuudelle kokonaiskuutiomäärästä 15 %. Kulotukselle asetettu tavoite on 10 ha viiden vuoden jaksoissa.Suunnitelma vähentää MELA-ohjelman mukaan hakkuumahdollisuuksia ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 10 %.