Puulan ja Kyyveden Natura-aluekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma
Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu aluekokonaisuudelle, joka käsittää kuusi Natura 2000 -aluetta: Puulaveden, Kyyveden, Vänkkäänsuon, Kakrialansuon, Taloahon metsän ja Viljakkalan metsät, sekä em. alueisiin rajautuvat, suojeluun varatut valtionmaat. Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Kangasniemen, Hirvensalmen ja Mikkelin kunnissa. Sen kokonaispinta-ala on noin 242 km2, josta n. 3/4 on vesialuetta. Metsähallitus hallinnoi alueen valtionmaita, joista Revonsaarten (51 ha) ja Pyysaarten (30 ha) luonnonsuojelualueet on perustettu asetuksella vanhojen metsien suojelusta (1115/1993) ja loput n. 18 km2 on suojelutarkoituksiin varattuja suojeluohjelmakohteita. Natura-alueilla on lisäksi n. 17 km2 yksityisiä luonnonsuojelualueita.
Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa aluekokonaisuuden valtionmailla. Yksityisten maiden ja vesien osalta se on suositusluontoinen ja tuo maanomistajille tietoa Natura-verkoston suojelutavoitteiden huomioonottamisesta alueella. Suunnitelma on laadittu osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.
Vesistöt ja järviluonto määrittävät voimakkaasti suunnittelualueen yleisilmettä. Puulavedellä maisemaa hallitsevat laajat järvenselät, jylhät kalliorannat ja rannan tuntumassa kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät. Kyyveden maisemakuva on loivapiirteisempi. Järvialue ja rannat ovat kivikkoisia, mutta saarissa on runsaasti reheviä lehtoja ja rantaluhtia. Molempia järviä on laskettu. Vänkkäänsuo ja Kakrialansuo ovat tyypillisiä Sisä-Suomen keidassuoyhdistymiä. Taloahon metsä on edustava luonnontilaisen vanhan metsän kohde, Viljakkalan metsät taas monipuolinen, erityyppisiä metsiä ja soita sisältävä kokonaisuus. Puulalla ja Kyyvedellä esiintyy monipuolista vesi- ja lokkilinnustoa sekä vaativaa metsälinnustoa. Valkoselkätikan kannalta alue on valtakunnallisesti merkittävä.
Puula ja Kyyvesi muodostavat laajan vesiretkeilykokonaisuuden, jolla vierailee paikallisten ja vapaa-ajanasukkaiden lisäksi kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Virkistys- ja kotitarvekalastajia houkuttelevat muikku, kuha, järvitaimen ja järvilohi. Veneilijöitä palvelee kattava rantautumispaikkojen verkosto, jonka kohteista osa sijaitsee valtionmaalla. Suunnittelualueella on pienriistan lupametsästysalue (520 ha), ja huomattava osa valtionmaista on vuokrattu paikallisille metsästysyhdistyksille hirvieläinten ja pienriistan metsästykseen.
Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on tunnistaa ja sovittaa yhteen Natura-alueiden keskeiset luonto- ja käyttöarvot sekä hoidon ja käytön tarpeet niin, että luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelun, virkistys- ja muun käytön sekä valtionmaiden eri käyttäjäryhmien näkökulmat tulevat huomioiduksi. Suunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä turvataan ja parannetaan erityisesti luonnonmetsien, puustoisten soiden, perinnebiotooppien ja lehtojen tilaa, vesilintujen pesimärauhaa ja valtionmaiden kulttuuriperintökohteiden säilymistä ja tuntemusta sekä kestävän retkeilyn ja luontomatkailun edellytyksiä.
Hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen on saatu Euroopan komission LIFE-rahoitusta.
