Pyhä-Luoston kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma

Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien alueella. Kansallispuiston alueella on kolme osin päällekkäistä Natura-aluetta. Kansallispuiston pinta-ala on 14 402 hehtaaria. Voimassa oleva hoito-ja käyttösuunnitelma on vahvistettu 2007. Suunnitelman toimenpiteistä suurin osa on toteutettu.

Pyhätunturi ja Luosto muodostavat yhdessä Suomen eteläisimmän suurtunturialueen. Tunturialueet ovat pääosin rakkakivikkoa, joten varsinaisia tunturiluontotyyppejä (tunturikankaat, tunturikoivikot) on vähän. Tunturialueiden ympärillä on laajoja luonnonmetsiä, joissa on runsaasti lahopuuta ja rikas kääpälajisto. Alueeseen kuuluu laajoja ja yhtenäisiä aapasoita, Pyhätunturin alueella niihin sisältyy myös lajistollisesti arvokkaita lettosoita.

Kansallispuiston vetovoimatekijöitä ovat kauniit maisemat, hyvä saavutettavuus, monipuolinen ja helppo reitistö sekä laaja palveluvarustus. Alueelle suuntautuva retkeily ja luontomatkailun ohjelmapalvelutoiminta lähtevät lähes kokonaisuudessaan Pyhän ja Luoston matkailukeskuksista. Suunnittelualue on merkittävä vetovoimatekijä matkailualueen yritysten toiminnan kannalta. Suunnittelualueen merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on huomattava. Pyhä-Luoston kansallispuiston kokonaistulovaikutukset vuonna 2015 olivat noin 10,3 milj. € ja kokonaistyöllisyysvaikutus 103 htv. Käyntimäärä vuonna 2015 oli 118 500. Matkailun yhteistyö Pyhä-Luoston alueella on aktiivista ja yhteistä toimintaa on merkittävästi. Luontomatkailun ohjelmapalvelutoiminnan pohjana ovat yritysten kanssa tehdyt yhteistyösopimukset.

Koko kansallispuisto sijaitsee metsästyslain (615/1993) 8 §:ssä määriteyllä ns. kuntalaisen metsästysoikeuden alueella. Puiston perustamislaissa on määritelty metsästyskieltoalue osalle puiston aluetta. Kansallispuiston metsäinen osa on merkittävä talvilaidunnusalue Pyhä-Kallion paliskunnan poroille. Kansallispuiston eteläiset alavat suoalueet ovat vastaavasti tärkeitä kesälaidunnusalueita.

Tärkeimpiä arvoja ovat luontoarvot (lintudirektiivin lajit, luontodirektiivin luontotyypit ja lajit, eliöyhteisöt/lajijsto), kulttuuriarvot (luonnon- ja kulttuurimaisemat), virkistys- ja luontomatkailukäyttö, (matkailun yritystoiminta, luonnon ja kulttuurikohteiden virkistyskäyttö), erätalous ja poronhoito.

Uhkina tunnistettiin: virkistyskäytön laajeneminen uusille alueille (petolintujen häirintä), retkeilijöiden määrän lisääntymisen aiheuttama eläinten häirintä ja maaston/reittien kuluminen, kansallispuiston ulkopuolella tapahtuvat vesitalousmuutokset ja kävijämäärän lisääntymisen tuoma ruuhkautumisen tunne.

Toimenpiteinä esitetään mm.:

• laji-inventointeja ja -seurantoja
• ennallistamista
• arkeologisten kohteiden seurantaa
• mahdollisuutta uusille talvipyöräily- ja lumikenkäilyreiteille
• opasteiden ja rakenteiden uusimista
• maastopyöräilyn mahdollistamista Luoston ja Pyhän välillä
• ratsastusreitin osoittamista
• päivätuvan siirtämistä Noitatunturille
• yrittäjätukikohdan rakentamista Huttujärven–Huttuloman maisemaan
• Dark Sky Park -verkostoon liittymistä ja valoilmiöiden katselupaikan rakentamista Luostolle.

Vyöhykealuejako säilyy entisellään muuten, mutta Peurakeron alueelle esitetään liikkumisrajoitusta 15.2.-31.5.

Porojen laiduntaminen ja siihen liittyvä poronhoitotyö on kansallispuistossa sallittu poronhoitolain mukaisesti.

Suunnitelmassa on lueteltu tilanteita, joihin Metsähallitus myöntää lupia (esim. maastoliikenne). Metsähallitus voi myöntää lupia voimassa olevien lupien myöntämisperiaatteiden ja -ohjeiden mukaisesti perusteltuun tarpeeseen.