Ruunaan retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Ruunaan retkeilyalue on perustettu Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1987. Alue sijaitsee Lieksan kaupungin itäosassa, Itä-Suomen läänin koillisosassa. Alueen pinta-ala on noin 3 100 hehtaaria.
Retkeilyalueen ensimmäinen hoito- ja käyttösuunnitelma vahvistettiin Metsähallituksessa 1.9.1988. Suunnitelmassa retkeilyalue jaettiin luonnonhoidollisesti ja maankäytöllisesti osa-alueisiin, sovitettiin yhteen alueen eri käyttömuodot ja laadittiin suunnitelma alueen palveluvarustuksesta sekä opastuksesta ja tiedotuksesta. Kaikkiaan edellisen suunnitelmakauden aikana retkeilyalueelle on investoitu noin 20 miljoonaa markkaa. Suurimmat yksittäiset kohteet olivat Neitikosken retkeilykeskus, Ruunaan luontokeskus Naarajoella, Neitijärven vuokrakämpät ja Lieksanjoen ylittävät riippusillat Haapavitjalla ja Siikakoskella.
Ruunaan retkeilyalue muodostaa yhdessä Ruunaan luonnonsuojelualueen ja Ruunaanjärven kanssa Ruunaan Natura 2000 -kohteen, jonka pinta-ala on yhteensä 12 027 hehtaaria. Retkeilyalueella Naturan toteutuskeinoina ovat ulkoilulaki, koskiensuojelulaki ja vesilaki.
Retkeilyalueelle tehdään vuosittain noin 100 000 ja Ruunaan luontokeskukseen noin 10 000-15 000 käyntikertaa. Alueella toimii useita ohjelma- ja majoituspalveluja tarjoavia yrityksiä. Vuonna 2000 tehdyn kävijätutkimuksen mukaan Ruunaan alueen nykyinen palveluvarustus, palvelut, harrastusmahdollisuudet ja luonnonympäristö vastaavat hyvin tai erittäin hyvin kävijöiden odotuksia. Myös alueen paikallistaloudelliset vaikutukset ovat huomattavat. Näiltä osin edellisessä suunnitelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, osin jopa ylittyneet.
Tässä suunnitelmassa esitetyillä ratkaisuilla pyritään edelleen vahvistamaan alueen vetovoimaa Metsähallituksen Itä-Suomen kävijämäärältään suurimpana retkeilykohteena. Alueen tavoitetila määriteltiin seuraavasti: Ruunaa on valtakunnallisesti tunnettu, vetovoimainen ja paikallistaloutta tukeva valtion retkeilyalue, jossa virkistyskäyttö, aktiivinen luontomatkailutoiminta, luonnonsuojelu ja metsätalous yhdistyvät kestävän kehityksen periaattein. Alueen vesiluonto, vaihtelevat metsät ja suot sekä korkealaatuiset palvelut tarjoavat alueella vieraileville monipuolisen ja positiivisen luonto- ja virkistyselämyksen. Osallistavan suunnittelun menetelmin on kartoitettu alueen käyttäjien, alueella toimivien matkailuyrittäjien ja muiden eri sidosryhmien mielipiteet ja kehitysesitykset. Suunnitelmassa on sovitettu yhteen kävijöiden tarpeet, alueen yrityspohjainen luonto- ja elämysmatkailu sekä muut käyttömuodot.
