Författare Aaltonen Anne, Mäki Sini
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2009
Sidantal 64 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 113
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-446-665-3 (painettu), 978-952-446-666-0 (pdf)
Sammandrag

Saaristomeren kansallispuistossa touko-elokuussa 2008 tehdyllä kävijätutkimuksella selvitettiin mm. käyntien alueellista jakautumista, kävijärakennetta ja kävijöiden mielipiteitä kansallispuiston palveluista. Vastauksia lomakekyselyyn saatiin yhteensä 275 kävijältä.

Pääosa kävijöistä tuli Länsi- ja Etelä-Suomen lääneistä: eniten (40 %) pääkaupunkiseudulta ja neljännes Varsinais-Suomesta. Muualta Suomesta kävijöitä oli vähän ja ulkomaalaisia oli joukossa vain 4 %. Vastaajista 60 % oli miehiä. Kaikkien vastanneiden keski-ikä oli 46 vuotta. Lähes 90 % vastaajista liikkui kansallispuistossa 2–5 hengen seurueissa ja noin joka kolmannen seurueeseen kuului vähintään yksi lapsi.

Suosituimpia käyntikohteita olivat odotetusti Jurmo ja Björkö ja pienemmistä saarista varsinkin Dalskär. Sesonki ajoittuu heinäkuulle, ja tavallisimmin Saaristomeren kansallispuistoon tullaan moottori- tai purjeveneellä. Suurin osa kävijöistä yöpyy alueella, ja puistossa yöpyvien keskimääräinen vierailun kesto oli 4,4 vuorokautta. Päiväkävijät viipyivät kansallispuistossa noin neljä tuntia. Suurin osa vastaajista oli ollut puistossa aiemminkin. Tutkimus vahvisti käsitystä, että Saaristomeren kansallispuisto toimii suurelle osalle kävijöistä tärkeänä virkistysalueena, jossa vieraillaan toistuvasti.

Yleisimmät harrastukset olivat maiseman katselu, kävely ja luonnon tarkkailu. Vaikka vastaajien tärkeimpiä virkistysmotiiveja olivat maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen, harrastusmahdollisuudet osoittautuivat jossain määrin puutteellisiksi. Ne vastasivat joka neljännen kävijän odotuksia vain keskinkertaisesti tai melko huonosti.

Keskimäärin oltiin vähemmän tyytyväisiä palveluihin luonnonympäristöön ja alueen siisteyteen. Rakenteisiin oltiin yleensä melko tyytyväisiä. Myös palveluiden ja rakenteiden määrään oltiin kokonaisuudessaan melko tyytyväisiä. Kansallispuiston aluekohtainen kävijätyytyväisyysindeksi on 4,06 asteikolla 1–5.

Vapaamuotoisissa palautteissa kävijät kehuivat kaunista luontoa, mutta valittivat jätehuollosta. Suhteellisen moni jätti kehittämisehdotuksia mm. kuntoilupaikasta, retkisatamien lisäämisestä, esitteistä ja opasteista tai uusien saarien lisäämisestä kansallispuistoon.

Saaristomeren kansallispuistossa tehtiin vuonna 2008 teholaskenta kokonaiskäyntimäärän arvioimiseksi. Laskenta keskittyi kansallispuiston saarissa ja vesialueilla liikkuneisiin kävijöihin. Käyntimäärien arvioinnissa käytettiin apuna mm. kalibroituja elektronisia kävijälaskureita ja ilmakuvia. Puiston käyntimääräksi saatiin 51 000 käyntiä, joista puolet ajoittuu heinäkuulle.