Författare Kyrönviita MInna
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2014
Sidantal 69 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 196
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-295-046-8 (pdf)
Sammandrag

Seitsemisen kansallispuisto perustettiin vuonna 1982, joten puisto vietti 30-vuotissyntymäpäiviään vuonna 2012. Puisto sijaitsee Pirkanmaalla, Ikaalisten ja Ylöjärven kaupunkien alueella. Kansallispuisto on kooltaan 45,5 km². Vuosittain Seitsemisen kansallispuistossa on noin 38 000 käyntiä.

Seitsemisessä kerättiin kävijätutkimuksen aineistoa ajalla 24.2.–30.9.2012. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puiston kävijärakenne sekä käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen sekä kartoittaa kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja käytöstä. Lisäksi selvitettiin kansallispuiston kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia. Tutkimukseen saivat vastata kaikki yli 15-vuotiaat kansallispuiston kävijät. Vastauksia saatiin 346 kappaletta. Tutkimuksen tietoja hyödynnetään Seitsemisen kansallispuiston palveluiden ja rakenteiden kehittämises-sä.

Suurin osa kävijöistä, 80 %, oli kotimaisia matkailijoita; paikallisia asukkaita oli 15 % ja ulkomaisia matkailijoita 5 %. Eniten kävijöitä Seitsemiseen saapui Tampereelta, Ylöjärveltä ja Ikaalisista; he muodostivat yli kolmanneksen kävijätutkimukseen vastanneista. Kävijöistä 59 % oli päiväkävijöitä ja 41 % yöpyi alueella. Suurin kävijäryhmä oli 25–34-vuotiaat. Yleisimmin puistoon saavuttiin 2–5 hengen seurueessa, joka koostui oman perheen jäsenistä tai ystävistä.

Kansallispuiston alueella sijaitsevat Koveron perinnetila ja Seitsemisen luontokeskus olivat puiston suosituimmat käyntikohteet. Tärkeimmät Seitsemiseen saapumisen syyt olivat luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen sekä yhdessäolo oman seurueen kanssa. Suosituimmat harrastukset kansallispuistossa olivat kävely, eväsretkeily, luonnon tarkkailu ja retkeily.

Kävijöiden ennakko-odotukset luonnonympäristön, harrastusmahdollisuuksien sekä reittien ja rakenteiden suhteen täyttyivät hyvin tällä kansallispuistokäynnillä. Palveluista ja rakenteista laadultaan parhaiksi arvioitiin luontokeskuksen palvelut sekä tulentekopaikat ja laavut. Palveluiden määrään oltiin kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Seitsemisen kansallispuiston kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,07 asteikolla 1–5. Häiritsevimpiä tekijöitä tutkimukseen osallistuneiden mielestä olivat jokin muu -kohdan asiat, esimerkiksi kaatuneet puut poluilla ja pitkospuiden kunto.

Seitsemisen kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuoden 2012 käyntimäärällä laskettuina noin 316 000 euroa ja työllisyysvaikutukset noin neljä henkilötyövuotta.