Suomun suurilta saloilta

Tämä selvitys Patvinsuon kansallispuiston menneisyydestä perustuu pääosin alueen asukkaiden muistitietoon.

Patvinsuon alue on vanhaa erämaata. Metsähallituksen perustamisen jälkeen vuonna 1859 alueen torpat verotettiin kruununmetsätorppina. Suomu eli Kaunisniemi, Rauvunvaara ja Kelovaara määrättiin metsänvartijatiloiksi. Lisäksi puiston aluetta hyödynsivät lähitalojen asukkaat, joista maineikkaimpia lienee Lutin Tasavallan väki.

Asukkaat hyödynsivät Patvinsuon kansallispuiston aluetta monipuolisesti: siellä kalastettiin, metsästettiin ja kaskettiin. Karja kulki metsälaitumella ja sille niitettiin rehua suoniityiltä. Tervanpoltto jatkui 1950-luvulle. Erämaa suojasi myös luonnonantimien laitonta käyttöä: salametsästystä ja viinanpolttoa. Komeat karsikkopuut ovat muistomerkkeinä menneestä.

Alueen metsätalous tehostui toisen maailmansodan jälkeen, jolloin puutavarahakkuut olivat laajimmillaan. Kansallispuiston alueella oli yhteensä jopa 10 kämppää. Näistä suurin osa oli pienkämppiä. Puutavara uitettiin eteenpäin. Metsänparannustöissä oli myös Kronstadin pakolaisia. Riistanhoidolla pyrittiin palauttamaan alueen majava- ja hanhikannat.

Patvinsuon kansallispuisto perustettiin vuonna 1982 suojelemaan pohjoiskarjalaista suoluontoa. Patvinsuon kansallispuisto on Ympäristön yhdennetyn seurannan tutkimusalue ja UNESCO:n biosfäärialue