Tekijä Tunturi Kristiina
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2008
Sivut 60 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 94
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-446-642-4 (pdf)
Tiivistelmä

Helvetinjärven kansallispuistossa tehtiin kävijätutkimus kesäkaudella 2006. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki 15 vuotta täyttäneet kansallispuistossa kävijät. Tutkimus tehtiin vakioidulla kyselylomakkeella ja ensisijaisesti kahdella alueella: Haukanhiedan ympäristössä ja Helvetinkolun alueella. Lisäksi tehtiin muutama pistokeruupäivä Valkoinen–Ruokejärvet-reitillä ja Luomajärven telttailualueen ja keittokatoksen välillä. Vastauksia saatiin yhteensä 260.

Kävijöitä tuli Helvetinjärvelle eniten Tampereelta ja Helsingistä, joiden asukkaat muodostivat yli kolmasosan kävijätutkimukseen vastanneista. Yleisimmin kävijät liikkuivat kansallispuistossa pareittain, ja lähes joka toisen seurue koostui oman perheen jäsenistä. Suosituimmat käyntikohteet kansallispuistossa olivat Helvetinkolu (jossa oli käynyt 82 % vastanneista) ja Haukanhieta (50 %). Viimeisen viiden vuoden aikana kävijät olivat käyneet Helvetinjärvellä keskimäärin kahdeksan kertaa. Ensimmäistä kertaa alueella oli kolme viidesosaa kävijöistä. Kolme neljäsosaa oli päiväkävijöitä, ja he viettivät alueella yleisimmin kolme tuntia.

Kävijöiden yleisin harrastus oli kävely, jota ilmoitti harrastavansa käynnillään 86 % vastanneista. Luonnosta nauttiminen (67 %) ja maisemien katselu (60 %) olivat toiseksi ja kolmanneksi yleisimmät harrastukset. Kävijöiden tärkeimmät virkistysmotiivit olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen, yhdessäolo oman seurueen kanssa, poissa melusta ja saasteista oleminen sekä henkinen hyvinvointi. Merkityksettömin virkistysmotiivi oli tutustuminen uusiin ihmisiin.

Palveluista ja rakenteista laadultaan parhaimmiksi arvioitiin polttopuut huolletuilla tulipaikoilla, tulentekopaikat, reittien opastetaulut sekä polku- ja latureitistö. Huonoimman arvosanan saivat yrittäjien tuottamat palvelut. Suurin osa kävijätutkimukseen vastanneista oli tyytyväisiä puiston nykyisiin palveluihin, mutta tutkimuksesta saatiin arvokasta tietoa myös puiston palveluiden kehittämiseen. Vastanneista 88 % oli joko melko tai erittäin tyytyväisiä palveluiden ja rakenteiden määrään. Liian pieneksi koettiin kuitenkin jätehuollon toteutus ja ohjaus ja lisää toivottiin yrittäjien tuottamia palveluita, telttailupaikkoja ja keittokatoksia, esitteitä ja opaskirjoja sekä maantienvarsien opasteita.

Helvetinjärven kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,03 (asteikko 1–5) eli melko hyvä. Parhaiten kävijöiden ennakko-odotuksia vastasi luonnonympäristö ja heikoimmin harrastusmahdollisuudet. Häiritsevinä tekijöinä korostuivat maaston kuluneisuus ja liiallinen kävijämäärä. Vapaamuotoisesta palautteesta esiin nousi myös värikuulasotaa Haukanhiedalla harrastanut ja häiritsevästi käyttäytynyt polttariporukka. Kehittämisehdotuksia annettiin reitistöön, juomaveden saatavuuteen, jätehuoltoon, erilaisiin maasto-opasteisiin ja viitoituksiin sekä tien kunnostamiseen liittyen.

Kävijätutkimuksella saatiin ajantasainen tieto alueen käytöstä ja kävijöiden mielipiteistä. Tietoja hyödynnetäänHelvetinjärven kansallispuiston palveluiden kehittämisessä.