Tekijä Puolakka Eeva
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2008
Sivut 55 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 109
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-446-659-2 (pdf)
Tiivistelmä

Inarin kunnassa sijaitsevaa Inarin retkeilyaluetta on suunniteltu ulkoilulain mukaiseksi valtion retkeilyalueeksi. Alue on helposti saavutettava ja hyvin suosittu sekä kansallinen että kansainvälinen retkeilykohde. Paikalliselle väestölle se on erittäin tärkeä virkistysalue ympäri vuoden. Alueen asiakaspalvelun ja opastuksen keskus, Siida, sijaitsee keskeisellä paikalla Inarin kirkonkylässä.

Retkeilyalueen pinta-ala on 121 820 ha, josta metsämaata on 35 440 ha ja vesiä 68 450 ha. Alue on maastonmuodoiltaan hyvin vaihteleva. Tärkeimmät vesistöt ovat erämaisuudestaan kuuluisa Inarijärvi sekä siihen laskeva Juutuanjoki. Alueella on myös tuntureita ja vaaroja, joista näkyvin on Inarin kirkonkylän lähistöllä sijaitseva Otsamotunturi. Tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat Ukonkivi, Karhunpesäkivi, Pielpajärven erämaakirkko sekä Nellimin uittoränni.

Alueen virkistyskäyttöä selvitettiin laajasti vuosina 2006–2007 kävijätutkimuksella ja kävijälaskennalla sekä yritystutkimuksella. Inarin kunta on hyödyntänyt selvitysten tuloksia retkeilyalueen toiminnallisen suunnitelman laadinnassa ja osayleiskaavan päivittämisessä. Metsähallitus käyttää tuloksia alueen virkistyskäytön suunnittelussa. Ensivaiheessa on laadittu hanke- ja rahoitussuunnitelma, joka sisältää lähivuosien rakennus- ja peruskorjauskohteet kustannusarvioineen.

Alueen arvioitu käyntimäärä vuodessa on 200 000. Eniten kävijöitä on Siidassa, Inarijärvellä, Karhunpesäkivellä, Nellimin uittorännillä, Pielpajärvellä, Otsamolla ja Juutuanjoella.

Yritystutkimuksen kohdejoukkona oli 57 yritystä, joiden toiminnan katsottiin tavalla tai toisella liittyvän Inarin retkeilyalueeseen. Tutkimukseen osallistui kuitenkin vain 15 yritystä, joista 11 oli käyttänyt retkeilyaluetta liiketoiminnassaan viimeisen vuoden aikana. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten yleisin päätoimiala oli virkistys- ja viihdepalvelut. Yritysten asiakkaista oli suomalaisia 55 %, yksityisasiakkaiden osuus oli 69 %. Yritykset olivat käyttäneet aluetta eniten kalastukseen ja moottorikelkkailuun.

Yritysten tyytyväisyys alueen palveluihin, Metsähallituksen toimintaan ja yhteistyöhön Metsähallituksen kanssa oli keskinkertaista luokkaa. Yritykset suhtautuivat myönteisesti alueen matkailun tulevaisuuden näkymiin ja arvioivat yleensä oman toimintansa kasvavan jonkin verran.