Författare Virnes Jari, Lehtonen Laura
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2023
Sidantal 48 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 244
ISSN-L 1235-6549
ISBN 978-952-377-095-9 (pdf)
Sammandrag

Syksyllä 2022 Metsähallitus, Luontopalvelut tilasi Suomen Paralympiakomitealta esteettömien luontokohteiden (reittien) nykytilan arvioinnin kokemusasiantuntijoiden avulla. Kaiken kaikkiaan arvioitiin 18 kohteen ennakkotieto, ennakkotiedon vastaavuus kohteen kanssa sekä kohteen palveluiden toimivuus. Kokemusasiantuntijoita oli yhteensä 51; liikuntarajoitteisia 30 ja näkörajoitteisia 21.

Kaikista vastaajista 78 % koki ennakkotiedon vastaavan kuljettua reittiä. Vapaamuotoiset luontoon.fi:n kehittämisehdotukset liittyivät alueelle saapumisen ja maaston ominaisuuksien tarkempiin kuvauksiin sekä kuva-aineistoon.

Esteettömällä luontokohteella reitin pituuden sijasta olennaisempaa on reitin eheys; esteettömyys tulee huomioida lähestymisopasteista taukopaikan rakenteisiin saakka ja sen tulee antaa myös sisällöltään kävijälleen miellyttävän ja eheän kokemuksen, kuten hienoja maisemia, uutta tietoa tms.

Tulosten perusteella reiteillä osataan huomioida esteettömyys paremmin kuin taukopaikoilla. Kaikista vastaajista suurin osa (82 %) koki, että kulkuväylä soveltui omaan toimintakykyyn hyvin. Kulkuväylään liitettiin asioita, kuten kulkuväylän leveys, kaltevuudet, pintamateriaalit ja pudotukset esim. reitin alittavien rumpujen kohdalla. Liikuntarajoitteisten kulkemisen haasteita ovat isot tai pitkät nousut sekä sivuttaiskaltevuus, kun taas näkörajoitteisille haasteita tuovat reunojen pudotukset, yllättävät esteet polulla ja oksat.

Esteettömien luontokohteiden opastus palveli selvästi paremmin liikunta- kuin näkörajoitteisia. Opastuskohdassa arvioitiin mm. opastaulut, reittimerkit ja viitoitus. Arviointiin vaikutti sekä määrä että laatu. Yli puolet näkörajoitteisista vastaajista (52 %) koki kohteet opastuksen osalta soveltumattomaksi tai riittämättömäksi. Liikuntarajoitteisista vastaajista vain 10 % koki opastuksen olevan soveltumatonta tai riittämätöntä.

Yleisesti ottaen taukopaikkojen palveluvarustus toimii paremmin liikunta- kuin näkörajoitteisille. Liikuntarajoitteisista 73 % koki taukopaikat sellaisenaan käyttöön soveltuviksi. Liikuntarajoitteisten haasteet liittyivät yleensä tilaan – tai sen puuttumiseen – ja apuvälineen kanssa toimimiseen. Näkörajoitteisista vain joka kolmas (35 %) koki taukopaikan nykyisellään soveltuvan näkörajoitteiselle. Näkörajoitteisten arvioinneissa keskeisin haaste liittyi valon ja kontrastien puutteeseen. Myös rakenteiden yläesteet, kuten matalat ovikarmit ja kulkuaukot koettiin haasteeksi.

Kokemusasiantuntijoilta kysyttiin halukkuutta suositella kohdetta muille saman toimintakyvyn omaaville. Vastaukset annettiin asteikolla 0–10 ja ne jaettiin kolmeen ryhmään: arvostelijat (0–6), passiiviset (7–8) ja suosittelijat (9–10). Näkö- ja liikuntarajoitteisten vastausten välillä ei ollut olennaisia eroa, mutta vastaajien kirjo näkyi myös tässä kohdassa. Keskiarvoksi tuli 7,7 ja suosittelijoiden osuus oli 53 %.