Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus toteutettiin kesäkaudella 2007. Tietoa kansallispuiston kävijöistä ja heidän näkemyksistään tarvittiin mm. alueen hoidon ja käytön suunnittelua varten, sillä alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma vuosina 2009–2010.
Kävijätutkimuksella saatiin tietoa kansallispuiston kävijöiden mielipiteistä, odotuksista sekä käyttäytymisestä. Lisäksi kävijätutkimuksella selvitettiin alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia, käytön alueellista ja ajallista jakautumista sekä kävijätyytyväisyyttä.
Kävijätutkimukseen vastanneista 47 % oli miehiä ja 53 % naisia. Suurin kävijäryhmä oli 55–64-vuotiaat. Yli neljännes (28 %) kotimaisista kävijöistä tuli kansallispuistoon Kauhajoelta ja 13 % Karvialta. Myös Seinäjoelta (6 %), Helsingistä (6 %) ja Tampereelta (5 %) tuli melko paljon kävijöitä. Ulkomaalaisia oli noin 6 % kävijöistä, ja heistä noin kolmannes tuli Ruotsista.
Kauhanevalle–Pohjankankaalle tultiin useimmiten pienissä 2–5 hengen seurueissa ja seurue koostui pääasiassa oman perheen jäsenistä. Vastanneista 62 % ilmoitti Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston olevan joko matkan ainoa tai tärkein kohde. Noin 34 % ilmoitti kansallispuiston olevan yksi matkan suunnitelluista kohteista. Kävijöistä 4 % tuli puistoon ennalta suunnittelematta. Kävely, luonnosta nauttiminen, luonnon tarkkailu sekä maisemien katselu olivat kävijöiden suosituimpia harrastuksia Kauhanevalla–Pohjankankaalla. Tärkeimpinä virkistysmotiiveinaan vastaajat pitivät luonnon kokemista, maisemia, rentoutumista sekä poissa melusta ja saasteista olemista.
Kävijöistä lähes kaikki (90 %) olivat käyneet Kauhalammin pitkospuupolulla. Yli puolet vastanneista vieraili myös Nummikankaalla ja Salomaalla. Suurin osa (85 %) kävijöistä saapui kansallispuistoon henkilöautolla. Heinä- ja elokuu olivat selvästi vilkkaimpia kuukausia, ja lauantai ja sunnuntai olivat viikonpäivistä ne, jolloin kävijöitä saapui alueelle eniten. Käynnillään puistossa kävijät kuluttivat rahaa keskimäärin 23 euroa.
Palvelurakenteista kävijät pitivät polttopuita huolletuilla tulipaikoilla, tulentekopaikkoja, käymälöitä ja laitureita suurimmaksi osaksi erittäin tai melko hyvinä. Kehittämistarvetta olisi varsinkin kansallispuiston tiestössä sekä maantienvarsien opastuksessa. Myös yrittäjien tuottamissa palveluissa sekä erityistarpeiden huomioon ottamisessa olisi kävijöiden mielestä parantamisen varaa. Vapaamuotoisissa kommenteissa varsinkin laavuja ja tulentekopaikkoja haluttiin lisää, etenkin Kauhalammen läheisyyteen. Lisäksi toivottiin, että puiston palvelutaso pysyisi jatkossakin vaatimattomana.
