Koskeljärven Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty Satakunnassa sijaitsevalle Koskeljärven Natura-alueelle. Euran Koskeljärven lisäksi alueeseen kuuluvat sen länsipuolella oleva Vaaljärvi, itärannalla sijaitseva Lahdensuo sekä pääosin Laitilan kaupungin ja Mynämäen kunnan alueella sijaitseva Kortesuo. Natura 2000 -verkostoon alue kuuluu sekä lintudirektiivin mukaisena linnuston erityissuojelualueena (SPA-alue) että luontodirektiivin mukaisena alueena (SCI-alue). Natura-alueen pinta ala on 1 821 ha. Järvet yhdessä kuuluvat myös kansalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kansainvälisesti arvokkaana kohteena.

Maata ja vettä alueella omistavat valtion lisäksi myös yksityiset maanomistajat, ja erityisesti vesialueita kuuluu jakamattomana osakaskunnille. Valtion maiden hallinta kuuluu Metsähallitukselle. Luonnonsuojelualueita alueelle on perustettu toistaiseksi vain 19 ha, jotka kaikki sijaitsevat yksityismailla.

Koskeljärven alue on tärkeä lintujen pesimäalue. Monipuolisen ja runsaan vesi- ja rantalinnuston lisäksi ympäröivissä metsissä ja soilla pesii monia harvinaisia ja vähälukuisia lajeja. Alueella pesii 15 lintudirektiivin liitteen I mukaista, erityistä suojelua vaativaa lajia sekä 6 kansallisesti uhanalaista lajia. Suojeltavaan lajistoon kuuluvat myös saukko ja liito-orava. Luonnonsuojelullisten arvojen lisäksi alueella on tärkeä merkitys myös virkistyskäytössä. Metsästystä ja kalastusta alueella harrastavat erityisesti paikkakuntalaiset ja alueen arvo retkeilykohteena on lisääntynyt viime vuosina. Alueella on monipuolinen palveluvarustus. Koskeljärveltä löytyy muun muassa kaksi lintutornia, laavuja, nuotiopaikkoja ja 11 km:n vaellusreitti.

Hoidon ja käytön ohjaamisen ensisijaisina tavoitteina ovat alueen linnuston ja sen elinympäristön sekä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien suojelu. Koskeljärven vedenpintaa nostettiin umpeenkasvun pysäyttämiseksi 30 cm vuonna 1991. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä välitöntä, ympäristön luonteen muuttumiseen liittyvää tekijää, joka uhkaisi järvien luontoarvoja. Järvien vesialuetta ei uhkaa tällä hetkellä umpeenkasvu, mutta vedenkorkeuden vaihtelu on vähentynyt Koskeljärvellä vedennoston jälkeen, mikä pienentää rantoihin kohdistuvaa eroosiota. Tämän vuoksi rantojen pensoittuminen ja umpeenkasvu voivat lisääntyä. Rantaluhta-ala on pienentynyt noston jälkeen ja myös rantaluhtien linnusto on taantunut. Noston aiheuttama muutosprosessi on kuitenkin hidas ja jatkuu yhä.

Suunnitelman vaikutusten ja luontoarvojen säilymisen arvioimiseksi suunnitelmassa on esitetty seuranta- ja tutkimusohjelma.