Författare Metsähallitus
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2019
Sidantal 201 s.
Språk
suomi
Sammandrag

MOKEMA-hanke tähtäsi nykyistä selkeämpään ja turvallisempaan moottorikelkkailuun. Hanke toimi huhtikuusta 2017 vuoden 2018 loppuun. Tavoitteena oli kehittää moottorikelkkailua siten, että se tukee kestävää luontomatkailua.

MOKEMA-hanke oli valtakunnallinen hanke, mutta toiminta-alueen pääpaino oli Suomen lumisimmilla alueilla, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Eri sidosryhmiä otettiin laajasti mukaan osallistavaan suunnitteluun, josta saatua tietoa käytetään jatkossakin moottorikelkkailun edellytysten kehittämiseen.

Hankkeessa laadittiin kuusi erillistä suunnitelmaa kelkkailun hallittuun ohjaamiseen väylästöillä, missä käyttäjät voivat turvallisesti ja selkeiden ohjeiden mukaisesti nauttia luonnosta ja lumisista maisemista.

  1. Väyläsuunnitelma pohjautuu olemassa olevaan väylästöön. Saamelaisten kotiseutualueella se pohjautuu käytännössä kokonaan nykyiseen ura- ja reittiverkostoon. Osa nykyväylästöstä merkitään pääväylästön osaksi ja osa sivuväyliksi. Pääväylästö yhdistää matkailukeskukset ja asutuskeskukset toisiinsa, myös maakuntarajojen yli. Sivuväylästö on merkittävä matkailun ja paikallisten asukkaiden kannalta.
  2. Matkailutoimijoilla on erilaisia toiveita väyläverkon, ylläpidon ja toimivien huoltoyhteyksien saamiseksi, sillä ne ovat osin huonossa kunnossa. Matkailutoimijat myös pitävät lupakäytänteiden yksinkertaistamista tärkeänä.
  3. Paikkatietoaineisto on tarkoitus saada ajantasaiseksi, ja eräs hankkeen tavoitteista on saada sen päivitys varmaksi. Tällä hetkellä ei ole yhtenäistä, toimivaa menetelmää, jolla päivitykset saataisiin ajantasaiseksi. MOKEMA-hanke ehdottaa yhtä valtakunnallista toimijaa, joka olisi sama kuin väylästön ylläpidon vastuutaho, vastaamaan ajantasaisen paikkatietoaineiston ylläpidosta.
  4. Moottorikelkkaväylästön opasteet ja reittimerkit ovat paikoin huonossa kunnossa. Hanke on tehnyt alustavan suunnitelman reittimerkkien ja opasteiden yhtenäistämiseksi sekä niiden rahoituksen turvaamiseksi. Varsinaisilla toimitetuilla moottorikelkkailureiteillä on tulossa pakolliseksi koordinaattitolppa – tämän on kehittänyt REILA-hanke.
  5. Hankkeessa laskettu moottorikelkkaväylästön korjausvelka-arvio on kuusi miljoonaa euroa. Monin paikoin väylät ovat huonossa kunnossa, ja korjattavaa on silloissa, rummuissa ja muussa infrassa. Hankkeessa on pohdittu eri ylläpitorahoitusvaihtoehtoja. Rahoitus ehdotetaan tulevaisuudessa hoidettavaksi moottorikelkkakohtaisella käyttömaksulla väylästön alueella. Yhtäläinen taho väylästön ylläpitoon on tarpeen. Tehtävä ei kuitenkaan sovellu sellaisenaan suoraan yhdenkään nykyisen viranomaistahon tehtäviin, mutta hanke esittää harkittavaksi, että vastuutaho voisi olla Väylävirasto, joka väylänpitäjänä tällä hetkellä vastaa jo tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Valtakunnallisen moottorikelkkaväylästön ylläpidon vastuutahtona toimiminen tarkoittaisi – riippumatta siitä mikä organisaatio olisi kyseessä – merkittäviä muutoksia taholle laissa säädettyihin nykyisiin tehtäviin. Valtakunnallisen väylästön ylläpidon vastuuttaminen tarkoitukseen soveltuvalle taholle edellyttää kuitenkin syvempää analyysia sekä laajempaa osallistamista kuin MOKEMA-hankkeen puitteissa oli mahdollista tehdä.
  6. Lainsäädännön osalta on pohdittu vastuukysymyksiä, uusia merkkejä ja rahoituksen uudistamista.