Repoveden kansallispuiston yritystutkimus 2013

Yritystutkimuksen tavoitteena oli kerätä Metsähallituksen yhteistyöyrittäjien näkemyksiä luontomatkailusuunnitelman teon pohjaksi. Tutkimuksella kartoitettiin yrittäjien matkailutoimintaa sekä kansallispuistoon liittyviä kehittämistarpeita ja selvitettiin yhteistyön toimivuutta.

Tässä yritystutkimuksessa haastateltiin 12:ta Repovedellä liiketoimintaansa harjoittavaa yritystä. Repoveden kaltaisen nuoren kansallispuiston tarjoamiin mahdollisuuksiin pohjautuva matkailun liiketoiminta on suurelta osin vielä kasvuvaiheessaan. Yritysten yleisimmät toimialat olivat ohjelmapalvelut (83 %) ja ravitsemispalvelut (58 %) sekä välinevuokraus (50 %). Majoituspalveluita tarjosi viisi yritystä.

Yhteensä haastatelluilla yrityksillä oli vuoden 2013 aikana ollut 4 050 Repovedellä vieraillutta asiakasta. Yli 90 % näistä asiakkaista oli suomalaisia. Yrityksissä toimi yleisimmin yhdestä kahteen vakituista kokopäiväistä työntekijää, ja osa-aikaisia työntekijöitä oli puolella yrityksistä. Tutkimukseen osallistuneet yritykset työllistivät yhteensä 47 henkilöä.

Haastatelluista yrityksistä noin kaksi kolmasosaa arvioi Repoveden merkityksen toiminnalleen olevan melko suuri tai erittäin suuri. Yleisimpiä yritysten tarjoamia toimintoja olivat virkistys- ja koulutuspäivät yrityksille, maastoruokailu, opastettu retki, tilausvene- tai tilauslaivaliikennepalvelut ja melonta. Alueen palveluista yrittäjät arvioivat parhaimmiksi palvelurakenteet maastossa: tulentekopaikat, polut, ladut, laiturit, sillat, puukatokset ja käymälät. Heikoimman arvion sai lähialueen tiestö.

Lähes 70 % vastanneista yrityksistä arvioi tekevänsä erittäin paljon tai melko paljon yhteistyötä alueen muiden yritysten kanssa. Puolet vastanneista pitää erittäin todennäköisenä yhteistyön lisäämistä.

Yhteistyö Metsähallituksen kanssa koettiin keskimäärin melko hyväksi, tosin toivottiin enemmän tasapuolisuutta toimintaan sekä entistä parempaa tiedonkulkua. Metsähallituksen toiminnan arvioinnissa parhaat arvostelut saivat erityisryhmien palvelut kuten esteettömät käymälät. Metsähallituksen opastusaineistoa yli puolet vastaajista piti melko huonona tai erittäin huonona.

Yritysten tulevaisuuden näkymät olivat suurimmalla osalla hyvin valoisia. Vastanneista 75 % arvioi toimintansa kasvavan merkittävästi tai jonkin verran. Repoveden kansallispuiston merkitys yrityksille on myös kasvussa ja aluetta aikoivat käyttää myös ne yritykset, jotka eivät olleet edellisen vuoden aikana aluetta käyttäneet. Myös Repoveden matkailun tulevaisuus näytti yritysten silmissä valoisalta: kaikki vastanneet uskoivat, että matkailu Repovedellä kasvaa.

Matkailun paikallistaloudelliset vaikutukset ovat Repovedellä olleet suhteellisen alhaiset verrattuna vaikkapa Pohjois-Suomen matkailukeskusten äärellä sijaitseviin kansallispuistoihin. Ohjelmapalveluyritysten suuri osuus ja majoitusyritysten vähäisyys voi olla yksi syy tähän.

Tutkimus on toteutettu osana ”Kestävää luontomatkailua Repovedellä -hanketta”.