Författare Kärenlampi Raija, Pyykkönen Tuija
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2012
Sidantal 54 s.
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 165
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-446-964-7 (pdf)
Sammandrag

Vuonna 1956 perustettu Rokuan kansallispuisto sijaitsee Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella. Kansallispuiston pinta-ala on 8,8 km2. Vuosittain Rokualla vierailee arviolta 20 000 kävijää. Kävijöistä suurin osa on kotimaasta. Eniten kansallispuistoon saapuu kävijöitä lähikaupunki Oulusta sekä puiston lähialueelta.

Rokuan kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 6.6.–26.9.2011. Tutkimuksella selvitettiin puiston kävijärakenne sekä kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia.

Rokuan kansallispuisto on pääasiassa päiväkäyntikohde. Kansallispuistossa yöpyneitä tutkimukseen vastanneista oli noin kymmenes. Päiväkäynti kansallispuistossa kesti keskimäärin kolme tuntia ja yöpyminen yhden yön. Kansallispuiston lähialue mukaan luettuna yöpyjien määrä nousi lähes 60 %:iin. Puiston ulkopuolella on tarjolla paljon erilaisia majoitusvaihtoehtoja.

Suosituin käyntikohde oli Pookivaara, jonka lisäksi käytiin Pitkäjärvellä ja Pookin polulla. Suurin kävijäryhmä oli 45–54-vuotiaat. Useimmiten puistossa vierailtiin 2-5 hengen seurueissa, jotka koostuivat yleisimmin oman perheen jäsenistä, ystävistä tai työtovereista. Kävijöistä suurin osa oli vieraillut kansallispuistossa aiemmin.

Tärkeimpiä syitä saapua Rokuan kansallispuistoon olivat luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen. Suosituimmat harrastukset kansallispuistossa luonnosta nauttimisen ja maiseman katselun ohella olivat kävely, retkeily, virkistäytyminen ja luonnon tarkkailu.

Kävijöiden odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä erittäin hyvin. Maaston kuluneisuus ja luonnonhoito häiritsivät käyttäjiä jonkin verran. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin tyytyväisiä. Kiitosta keräsivät erityisesti huolletut tulentekopaikat, polkureitistö, pysäköintipaikat, reittien opastetaulut, polkuviitoitukset ja autiotupa. Eniten kehittämisehdotuksia saatiin yleisökäymälöihin ja polttopuu- ja jätehuoltoon liittyen sekä erityistarpeiden huomioon ottamisessa.

Rokuan kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat noin 424 000 euroa ja 6 henkilötyövuotta. Eniten rahaa käytettiin majoittumiseen.

Vapaamuotoista palautetta annettiin pääasiassa kansallispuiston reiteistä, opasteista ja viitoitukesta. Suurin osa palautteesta oli kehittämisehdotuksia. Rokuan kansallispuiston kävijät olivat pääasiassa tyytyväisiä kansallispuiston luontoon ja palveluvarustukseen.