Syötteen kävijätutkimus 2020
Syötteen kävijätutkimusalue käsittää Syötteen virkistys- ja luonnonsuojelualueiden kokonaisuuden: Syötteen kansallispuiston, Iso-Syötteen retkeilyalueen ja Syötteen virkistysmetsän. Syötteen alue sopii mainiosti ympärivuotiseen luonnosta nauttimiseen. Talvella alueella risteilee hiihtolatujen lisäksi talvipyöräily- ja lumikenkäreittejä, ja lumettomaan aikaan alueelle voi tulla vaeltamaan useammaksikin päiväksi, sienestämään, marjastamaan ja maastopyöräilemään.
Syötteen alueen kävijätutkimuksen aineisto kerättiin talvikaudella 15.2.–30.4. ja kesä–syyskaudella 1.5.–25.10. Tutkimuksessa käytettiin Metsähallituksen vakiolomaketta.
Syötteen kansallispuistossa kirjattiin vuonna 2020 ennätykselliset 114 801 käyntiä. Iso-Syötteen retkeilyalueen ja Syötteen virkistysmetsän käyntimäärät olivat myös korkeammat kuin koskaan aiemmin, 63 090 ja 57 427 käyntiä. Kyselyyn vastanneista naisia oli enemmän kuin miehiä, vastaajien keski-ikä oli 43,9 vuotta ja kotimaan matkailijat olivat suurin kävijäryhmä. Syöte oli matkan tärkein kohde kahdelle kolmasosaa kävijöistä ja Syötteen luontokeskus oli alueen suosituin käyntikohde. Muita suosittuja kohteita olivat Iso-Syötteen huippu, Ahmatupa, Pytkynharju ja Annintupa. Maaliskuu oli käyntikuukausista suosituin, toiseksi suosituin oli heinäkuu. Vastaajista yöpyjiä oli enemmän kuin päiväkävijöitä, ja Syötteen alueella yövyttiin useimmiten omassa majoitteessa tai autiotuvassa. Lähialueella yövyttiin useimmiten vuokramökissä tai omassa mökissä.
Kävijöistä neljä viidestä käytti rahaa vierailunsa aikana. Vastaajat käyttivät rahaa keskimäärin 67 euroa käyntiä kohden. Syötteen kokonaistulovaikutukset olivat noin 6,8 miljoona euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutukset 53 henkilötyövuotta. Eniten rahaa käytettiin majoittumiseen ja huoltamo-ostoksiin. Yöpyjät käyttivät eniten rahaa majoituskuluihin ja päiväkävijät ohjelmapalveluihin. Kotimaan matkailijat loivat alueelle suurimmat taloudelliset vaikutukset verrattuna ulkomaisiin matkailijoihin ja lähialueen asukkaisiin.
Tärkeimpinä syinä vierailuun Syötteen kävijät pitivät luonnon kokemista, maisemia ja rentoutumista. Talvella suurin osa vastauksista saatiin Ahmatuvalta. Kesäkaudella vastauksista suurin osa saatiin Syötteen luontokeskukselta. Talvella alueelle saavuttiin useammin isossa seurueessa ja ystävien kera kuin kesällä, jolloin alueelle saavuttiin pienessä seurueessa perheen kesken. Tärkeimmät aktiviteetit talvella olivat murtomaahiihto ja luonnon nähtävyyksien katselu. Kesällä luonnon nähtävyyksien katselu nousi tärkeimmäksi aktiviteetiksi. Talvella kävijöistä ensikertalaisia oli vähemmän kuin kesäaikaan. Kesällä huimat 43 % vastaajista oli Syötteen alueella ensimmäistä kertaa.
Kävijät olivat enimmäkseen tyytyväisiä alueen palveluihin. Tuvat, tulipaikat, laavut ja autiotuvat sekä niiden polttopuuhuolto arvioitiin erittäin hyviksi. Heikoimmaksi palveluksi arvioitiin esteettömyyden huomioon ottaminen, jätehuollon ohjaus ja tiestö. Yksikään palvelu tai ympäristötekijä ei saanut huonoa tai erittäin huonoa arvosanaa, ja palveluiden ja ympäristötekijöiden keskiarvo oli hyvä. Kävijöitä häiritsivät eniten reittien huono kunto ja puuttuvat opasteet, metsänhakkuut kansallispuiston läheisyydessä, moottorikelkkailu sekä alueen rakennusprojektit. Yhteenvetona voidaan todeta, että Syötteen kävijät olivat kokonaisuudessaan melko tyytyväisiä alueen ympäristöön ja palveluiden laatuun. Alueen valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,28 (asteikko 1–5). Metsähallitus käyttää kävijätutkimustietoja ja saatuja palautteita alueiden hoidon ja käytön suunnittelussa ja palveluiden parantamisessa.
