Författare Sandström Olli, Vaara Ilkka, Heikkuri Pertti, Jokinen Mikko, Kokkoniemi Tuomo, Liimatainen Jari, Loikkanen Teppo, Mela Matti, Osmonen Olli, Salmi Juha, Seppänen Markku, Siekkinen Ari, Sihvo Juha, Tolonen Jyrki, Tuohisaari Olavi, Tynys Tapio, Vaara Marja, Veijola Pertti
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2000
Sidantal 246 s. + 2 liitekarttaa
Språk
suomi
Publikationsserie
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 38
ISSN-L 1239-1670
ISBN 952-446-253-2 (painettu), 952-446-270-2 (pdf)
Sammandrag

Projektin tavoitteena oli laatia monitavoitteinen ja laajasti hyväksytty luonnonvarasuunnitelma Ylä-Lapin luonnonhoitoalueelle ajalle 2001–2010 osallistavan suunnittelun periaatteita noudattaen. Projekti toteutettiin 12.5.1999–31.12.2000 välisenä aikana.

Suunnittelualue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sijaisevat Metsähallituksen hallinnassa olevat maat, 2 520 000 ha, ja vedet, 250 000 ha. Projektin yhteydessä tehtiin esitys noin 100 000 ha:n suuruisen Inarin valtionretkeilyalueen perustamiseksi.

Ylä-Lapin luonnonhoitoalue toteuttaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, hoitoa ja suojelua. Suunnittelussa ja päätöksenteossa kuullaan monipuolisesti paikallista väkeä sekä otetaan huomioon kuntakohtaisten neuvottelukuntien hyväksymät reunaehdot. Luontopalveluilla on yleinen vastuu Ylä-Lapin luonnonhoitoalueesta kokonaisuutena ja toimintojen yhteensovittamisesta.

Metsähallitus ymmärtää luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin välisen kytkennän ja turvaa niitä suunnitelmassa esitetyillä alueellisilla ja toimintakohtaisilla menettelyillä. Käytännössä tämä tarkoittaa porotalouden ja muiden käyttömuotojen suhteiden säätelyä. Paikallisten ihmisten perinteiset oikeudet turvataan. Lupametsästyksestä neuvotellaan eri sidosryhmien kanssa. Valtion vesillä painotetaan alkuperäisten kalakantojen suojelua ja hoitoa. Paikalliselle väestölle myönnetään kotikuntaan alueellisia pitkäaikaisia moottorikelkkalupia. Kesäajan maastoliikenne minimoidaan myöntämällä lupia elinkeinoperusteella vain määritellyille urille.

Luonnonhoitoalue hoitaa uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen suojeluun liittyvät tehtävät. Luonnonsuojelualueverkko on nykyisellään riittävä. Retkeilyn palveluiden kehittäminen suunnataan valituille painopistealueille. Matkailupalveluita kehitetään yhteistyössä paikallisten matkailuyrittäjien kanssa.

Metsätaloudessa turvataan työllisyys, paikallisten sahalaitosten raaka-aineen saanti sekä luonnon monimuotoisuus. Suunnittelujakson vuotuinen kertymäsuunnite on 150 000 m3. Puunkorjuussa suositaan talviteitä. Maata voidaan vuokrata, myydä tai vaihtaa pirstomatta yhtenäisiä valtion maita. Rakentamatonta yksityismaata ostetaan suojelualueilta sekä suojeluohjelmiin kuuluvilta alueilta.

Luontaiselinkeinoista varsinkin porotaloudella on suuri merkitys. Luontaiselinkeinojen todellista työllistävää ja taloudellista merkitystä on kuitenkin vaikea luotettavasti selvittää. Metsähallituksen tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon inhimillisen ulottuvuuden merkitys luonnonvarojen käytön ohjauksessa.

Luontopalvelujen ylläpitämiä palveluja käyttäneiden matkailijoiden käyttämä rahamäärä Ylä-Lapin alueella oli vuonna 1998 yhteensä 54 mmk. Villin Pohjolan tarjoamia palveluja käyttäneiden matkailijoiden käyttämä rahamäärä oli 14 mmk. Metsätaloustoiminnan kokonaistyöllisyysvaikutukset ovat 189 henkilötyövuotta.